Sisältö

[Takaisin]

Jouksholman kruununvarvi Kruunupyyssä

 

 

J o u k s h o l m a n   k r u u n u n v a r v i   K r u u n u p y y s s ä   1 6 7 3 - 1 7 0 4

Pietarsaaren veistämön lopetettua toimintansa heräsi amiraliteettikollegiossa ajatus hyödyntää koulutettua ammattitaitoa tasasaumaisten alusten rakentamisessa. Amiraliteetti teki Kruunupyyn rovastin Jacobus Brenneruksen kanssa sopimuksen laivan rakentamisesta tämän omistamalla Jouksholman saarella. Amiraliteetti tarkasti aluksen ja hyväksyi sen ostaen 1674 myös rakennuspaikan, Jouksholman, kymmenellä suolatynnyrillä. Saaren nimi muutettiin - amiraliteetin läsnäoloa ilmoittaen "Cronoholmaksi" ja sen ensimmäinen alus, tyypiltään kuutiksi nimetty. sai nimen "Cronelund". (29)

 

Cronoholman bojortit

Vuonna 1674 tilattiin Cronoholman veistämöltä 10-12 bojortin sarja ja vuotta kymmenen myöhemmin bojorttien ollessa jo valmiina 3-4 samanlaista alusta. (30)

Bojortti oli alkujaan hollantilaisperäinen, kaksimastoinen ja matalapohjainen pienehkö rannikkorahtialus, jota Ruotsin valtakunnassa käytettiin Kustaa Vaasan ajoista 1700-luvun alkuvuosiin. Itämeren ohella ohella alustyyppi esiintyi alkuperänsä mukaisesti myös Pohjanmerellä. (31)

Sam Svensson kuvaa bojortin limisaumaiseksi ja pyöreäperäiseksi, mutta Jouksholmassa bojortitkin rakennettiin tasasaumaan. Varhaisimman pohjoismaisen bojortin on Hogenberg kuvannut 1580 Visbytä esittävässä kuparipiirroksessa. Sen mukaan bojortissa oli korkeahko kapea peräkastelli, joka sittemmin poistui käytöstä ja miehistön tiloiksi perään ilmaantui pieni kehikko. Sitä kattoi telttakangaskatos tai pieni hytti. (32)

Bojortilla oli isomastossa varpa- eli spriipurje ja keulaharuspurje, joissa molemmissa oli bonetit, sekä sokkopurje ja pieni latinalaismesaani - ilman bonettia. Bojortin isonmaston tanko saatettiin Hogenbergin esittämällä tavalla varustaa myöhemminkin raakapurjeella tai isomasto takiloitiin vain raakapurjeella, jolloin aluksesta käytettiin nimitystä

raakabojortti. Jouksholman bojortit olivat 65 jalan (n. 20 m) pituisia, 18 jalkaa (n. 5,6 m) leveitä ja niiden syväys oli 8 jalkaa. Niiden lästimäärä oli 50-60 lästiä, mutta kasvoi vuosisadan aikana yli sataan lästiin. Suurimmat bojort saattoivat kantaa 12-14 kanoonaa ja niiden miehistö oli 30-40 miestä. (33)

 
Bojort & Flöjt - Bojortti & Flöitti Amiraliteetinveistämö valmisti 1675-79 Cronoholmassa 18 bojorttia, jotka olivat kuvan (oik. ) esittämää kookkaampia. Vasemmalla flöitti. MacFie 1965, s.10
 

Veistämön tulevaisuus oli alkuvuosina epävarma, joten bojorttien rakentamista jatkettiin. Kesällä 1678 oli jälleen neljä valmiina, mutta ilmeisesti neljän muun rakentaminen oli aloitettu, koskapa vuonna 1679 valmistui bojortti N:o 18, ja sen takilointia jatkettiin saman vuoden syksyllä Tukholman laivastoasemalla. (34)

 

 

 

[Takaisin]