Sisältö

[Takaisin]

Pohjalaiset laivanrakentajat kruununveistämöillä

 

Åke Rålamb Åke Rålamb esittää vuonna 1691 mm. kaksi eri tavoin rakennettua aluksen runkoa. Ylin, vanhempi konstruktio, osoittaa aluksen pohjan lyödyn ensin puristimien ja kapuloiden avulla, jonka jälkeen kaaret pakotetaan sisään ja jatketaan laidoitusta kaarille. Kahdessa alemmassa käytetään päinvastaista "luurankotekniikkaa": ensin kaaritus, sitten laidoitus.

P o h j a l a i s e t   l a i v a n r a k e n t a j a t   k r u u n u n v e i s t ä m ö i l l ä

 

Ruotsin sotalaivasto sai miehistönsä vanhastaan laivamiesruoduista. Amiraliteetti teki Kruunupyyn pitäjän kanssa vuonna 1672 sopimuksen ottaa laivamiesten asemesta 30 laivanrakennuskirvesmiestä palvelukseensa. Kruunupyyn kirkkoherra Jacobus Brennerus oli yksi sopimuksen allekirjoittajista, joten amiraliteetti oli jo vuotta myöhemmin hänen kanssaan tekemisissä uuden hankkeen kanssa. Kuninkaallisella resoluutiolla 10.12.1674 nääriteltiin Pohjanmaan laivamiesruodut uudelleen. Päätöksen mukaan Lapväärti, Närpiö, Maalahti, Sulva, Mustasaaari, Vöyri Oravainen, Uusikaarlepyyn pitäjä, Pietarsaari, Kaarlela, Lohtaja, Kalajoki, Pyhäjoki, Salo Ja Liminka määrättiin laivamiesruotuihin. Puolen peninkulman etäisyydellä merestä kalastuksesta itseään elättäneet tilat eli näin muodostettu Pohjanmaan laivamieskomppania määrättiin asettamaan laivastoon miehistön. Kruununpyyn pitäjä ei esiintynyt luettelossa, koska sen laivanrakentajaruodut olivat saaneet jo aikaisemmin mainitun rakennustehtävän. (27)

 

Laivanrakentajien tarve kasvoi Ruotsin puolella jatkuvasti, joten huhtikuussa 1681 amiraliteetti tiedusteli Pohjanmaan silloiselta maaherralta Didrich Wrangelilta, ryhtyisivätkö hänen hallintoalueensa talonpojat ja talollisten pojat laivakirvesmiehiksi kruununveistämöille. He saisivat saman korvauksen kuin muutkin laivakirvesmiehet ja voisivat halutessaan palata takaisin. Rahvas vastasi tiedusteluun myönteisesti, pyrkien nähtävästi vapaaehtoisesti Cronoholman veistämölle. Sitävastoin Wrangel ei saanut vastakaikua läänin siirtymiseen myöskin jalkaväen osalta ruotujärjestelmään. Joka tapauksessa amiraliteetti pyysi Wrangelia vapaaehtoisiksi ilmoittautuneet 150 miestä Karlskronaan. Maakunnan laivanrakennusta valvova Pohjanmaan laivamieskomppanian päällikkö komentaja Christoffer Wernich sai myöhemmin tehtävän pyrkiä saamaan laivakirvesmiehet Ruotsin kruununveistämöille.

Samanaikaisesti kuningas antoi kieltävän päätöksen papiston valtiopäivävalitukseen saada harjoittaa laivanrakennusta. "sillä kun ei ole mitään tekemistä pappismiehen tai papinviran kanssa".(28)

 

[Takaisin]