Sisältö

[Takaisin]

 

"Hollantilaisen maneerin" ja tasasaumatekniikan tulo Pohjanmaalle

Mommas sigill  Momman sinetti

Veljesten Willem, Abraham ja Jacob Momman nimikirjoitukset ja sinetit 1663. Kolme vuotta myöhemmin kasksi viimeksimainittua perustivat veistämönsä Pietarsaareen. RA, Momma-Reenstierna samlingen.

 

Tukholman laivakomppanian lakkauttamisen jälkeen kaksi sen osakasta, veljekset Abraham ja Jacob Momma, aloittivat lähes välittömästi laivanrakennuksen muualla. Edellisen aloittama Köngäksen kaivos Tornionjokilaaksossa tarvitsi kuljetuskapasiteettia, joka ilmeisesti sai Abraham Momman perustamaan syksyllä 1666 yhden veistämöistään Pietarsaaren sataman tienoille ja myöhemmin toisen Itämeren kauppaa varten Gotlannin Sliteen. Pietarsaaren valitseminen veistämön paikaksi lienee johtunut vanhastaan osaavasta ja halvasta työvoimasta, Ähtävän- ja Purmonjokien muodostamista raaka-aineen kuljetusväylistä, jokien varsille perustetuista lukuisista sahoista, suojatusta satamapaikasta sekä kaupungista alihankkijoineen. (17)

Tukholman laivankomppanian tavoin pohjalaisvarvin synty oli kruunun verohelpotusten tulosta. Kreivi- ja vapaaherrakuntien laivanrakennustoiminta vielä kruunun aputoimenpiteiden jälkeenkin ja sammoi viimeistään vuoden 1680 reduktioon. Pietarsaaren veistämöllä oli samanlainen organisatio kuin Tukholman laivakomppanialla, mutta pienoiskoossa. Varustajat olivat hankkineet kokemusta yli 200 lästin (1 lästi = 2,448 tn) aluksista ja heillä oli käytettävissään ulkolaisia laivanrakentajia, jotka olivat joutuneet työttömiksi laivakomppanian lakkautuksen jälkeen. (18)

Valtakunnan keskusjohto tuki edelleenkin eri toimenpitein veistämön toimintaa. Veistämön toimittua kolme vuotta kirjoitti kauppakollegion asessori Knut Kurck Pohjanmaan maaherralle, Jacob Duvallille, ja korosti avun tärkeyttä Abraham ja Jacob Momman veistämölle. (19)

Abraham Momma rahoitti teolliset ja kaupalliset yrityksensä osittain lainaamalla Amsterdamin kauppahuoneilta. Hänen Pietarsaaren veistämön paikallisjohtajana toimi entinen Gävlen porvari, kauppias Elias Eliasson Gavelius. Veistämön tilit, jotka ovat säilyneet katkelmallisina vuosilta 1668-1669, hoiti Norrköpingissä tai Tukholmassa tuntematon hollantilainen kirjuri - hollanniksi. Hollantilaista vaikutusta lisäsi Pietarsaaren päässä edelleen hollantilainen laivanrakennusmestari, jonka nimi esiintyi niin ruotsiksi kuin hollanniksikin kirjoitetuissa lähteissä muodossa Simon Samuelsson Egyptier. Abraham Momma lähetti hänet Pietarsaareen syksyllä 1666, jolloin tämä aloitti talonpoikien koulutuksen "metsässä". (20)

Elias Eliassonin kirjeessä varustajalle käy selville, että kysymyksessä oli seudun kirvesmiesten koulutus täällä uuteen tekniikkaan alusta eli sopivan laivapuun valitsemisesta ja kaatamisesta alkaen. Laivapuu hakattiin malliin metsissä, mikä vaati myös koulutusta uutta rakennustekniikkaa käytettäessä. (21)

Veistämön ensimmäinen alus, täysitakilainen laiva "Het Gravelijke Huijs van de la Gardie" laskettiin vesille keväällä 1668. Nimen valinta oli kumarrus edesmenneelle lääninherralle, Jacob de la Gardielle. Aluksen takiloi ilmeisesti aluksen myöhempi monivuotinen kapteeni Gerrit ("Gerd") Lourens ("Lårentz") miehineen. Hänen komennossaan alus purjehti Pietarsaaresta syyskesällä samana vuonna. (22)

Pinassi

Kölimitaltaan 19 ruotsalaisen jalan pituisen hollantilaiseen tapaan suunnitellun pinassin piirustukset. Piirustus antaa käsityksen vuonna 1668 valmistuneesta aluksesta "Het Grawelijcke Huijs wan de la Gardie'sta". Svensson 1963.

Muista yhteyksistä käy selville, että laivan alustyyppi oli kreijari. Vuosien 1620 ja 1633 luokitteluperusteiden mukaan se kuului kategoriaan "pienimmät laivat". Jacob Reenstierna ilmoitti myöhemmin Tukholman porvaristolle ja raadille lähettämässä kirjeessään aluksen fregatiksi ("frigadt") ja suuruudeksi 90 lästiä. Tuossa vaiheessa alus oli Nantesissa. Alus oli aseistettu vain kahdella tykillä, miehistönä 11 miestä. Sen ilmoitettiin olleen varsin nopea ("uthur måttan snäll att segla") ja se nautti "koko ruotsalaista vapautta". (23)

Toinen nimeltä tunnettu alus oli "Finlands Wapen", "Finske vapnet", "Het Finlandske wapnet". Aluksen ominaisuudet käyvät selville lähes kymmenvuotisesta oikeusjutusta, jonka aluksen superkargi nosti ensimmäisen Välimerenpurjehduksen jälkeen kapteeni Nils Perssonia vastaan.

"Finlands Wapen" kantoi 20 tykkiä, "vaikka olisi voinut kuljettaa 34 tykkiä ja muuta ammustavaraa ja tarvikkeita". Välimerellä aluksella oli superkargin syytösten mukaan 48 miestä, vaikka se olisi tullut toimeen 38 miehellä. Nils Persson katsoi joka tapauksessa parhaaksi jättää aluksen jo Espanjassa, jolloin ilahtunut superkargi antoi laukaista kolme kunnialaukausta tavanmukaisen kaksi laukausta käsittäneen "ruotsalaisen tervehdyksen" asemesta. Aluksen mitoista on sen sijaan säilynyt ristiriitaiset tiedot: lähteissä mainitaan lästimääräksi 150, useimmiten 210 ja joskus jopa 240 lästiä. (24)

Veistämöllä rakennettiin vuoteen 1672 mennesssä, jolloin veistämö siirrettiin jälleen Tukholmaan, yhteensä viisi alusta, kaikki tasasaumaan. Näistä voisi nimistä ja rakentamisajankohdista päätellen yhdistää Pietarsaaren veistämöön alukset "St. Pieter" eli "St. Peter" ja "Flygande Lappen", ilmeinen mukaelma "Lentävästä hollantilaisesta" tai sitten nimi viittasi Momman intresseihin Lapissa. Samana vuonna rakennutti veistämön paikallispäällikkö Elias Eliasson Gavelius Mommain luvalla itselleen aluksen "Tawastehuus", jota voisi pitää kumarruksena de la Gardien läänitysvoudille Erik Tawastille. Alus kirjattiin Tukholman rekisteriin. (25)

Mommaveljesten pohjalaisveistämöllä rakennettujen alusten määrä ei ole keskeistä, vaan talonpoikien kouluttaminen uuteen tekniikkaan, hollantilaiseen maneeriin ja totuttaminen suurikokoisiin alusten valmistamiseen. Abraham Momma kirjoittikin vuoden 1670 tileihin tästä maininnan :

"Huhtikuussa on kymmentä valtaneuvosta kestitty 'Finlands Vapen'-laivalla. jolloin he näkivät kuinka suomalaiset galonpojat ovat meidän työmme ansiosta päässeet niin pitkälle, että he ovat rakentaneet sellaisen laivan, ja sen lisäksi nauttivat aluksesta täyttä vapautta." (26)

 

 

[Takaisin]