Sisältö

[Takaisin]

1500 - 1600

Ruotsalainen Nils Friberg on tutkimuksessaan "Stockholm i bottniska farvatten" (1983) selvittänyt pohjalaisten kauppa-alueet myöhäiskeskiajalla ja Kustaa Vaasan kaudella pääasissa Tukholman ja Söderströmin tilien sekä Tukholman kaupungin "mietekirjojen" ("Stockholms stads tänkeböcker") perusteella (vrt. Bondeseglare från Närpes på Stockholm åren 1541 - 1608 /Ed.). Hän selvittää myös pohjalaisten "venekaupan" Tukholmaan. Varhaisimmat alustyypit eivät käy lähteistä selville, mutta kyseessä olivat kaiketikin suuremmat veneet eli merikelpoiset hylkiveneet ja kuutit. (2)

Luodessaan vuodesta 1522 lähtien kansallista sotalaivastoa Kustaa Vaasa perusti valtakunnan eri osiin laivakartanoita ja -veistämöitä, jotka saivat laivapäällikön ("skeppshövidsman") johtaman kaupunkimaisen järjestyksen. Pohjanmaalle perustettiin kruunun laivaveistämö, josta käytettiin nimitystä "Österbottens bankstad". Se oli ilmeisesti laivapuuvarantojen mukaisesti kiertävä laitos, jonka keskus ainakin ajoittain oli Pietarsaaren pitäjä - sielläkin laivapuun saannin mukaisesti eri paikoissa. (3)

Kruunun laivakartano tai -veistämö 1500-luvulla. Alukset valmistumassa eri vaiheissaan. Svenska flottans historia I s. 111. Kruunun laivakartano

Veistämö rakensi amiraliteetille joukkojenkuljetusaluksia jatkuvien sotien tarpeiksi. Suuria tilauksia tehtiin kaleerien, galeijojen ja purjeproomujen rakentamisesta. Talvikausina laivaveistämölle sijoitettiin Ruotsin sotalaivaston yksiköitä linnaleiriin. Linnaleiri toimi Pohjanmaan laivaveistämön tavoin 1600-luvun alkuvuosille, jolloin Ruotsin sotapolitiikan rintama siirtyi itärajalta Baltiaan ja edelleen Itämeren pohjoisrannikolle. Pohjanmaan rannikon myöhäinen purjehduskauden aloittaminen puhui myös etelämmän sijoittamisen puolesta. Silti Pietarsaareen lähetettiin vielä 1619 venetsialainen laivanrakennusmestari Hieronymus Stross opettamaan kaleerien ja galeijojen rakentamista. Tämän rakennustoiminnan koko laajuudesta ei ole jäänyt tietoja.

Tiettävästi ainoa aikalaiskuva 1500-luvun kaleerista ruotsalaisvesillä. Kaleereja ja galeijoja rakennettiin pohjalaisveistämöilläkin. Alustyyppi rakenteineen ei suuremmin muuttunut seuraavien parin vuosisadan aikana. Svenska flottans historia I 1942, s. 75. Kaleeri Galeär 1500

 

[Takaisin]