Koti - Hem - Home

Allekirjoita adressi
www.adressit.com/kilgrund

Underteckna vår adress
www.adressit.com/kilgrund

Sign the protest list at
www.adressit.com/kilgrund

Missä määrin Kristiinankaupungin merialueet tulevat kärsimään ydinvoimalan lauhdevesistä?

Ydinvoimalan lauhdevesien vaikutuksia ja seurauksia merialueisiin voi vain arvailla. Sen asian selvittämiseksi ei riitä ultra nopeasti tehty Yva, jota Fennovoima on nyt juuri parhaillaan tekemässä Skaftungissa. Onko Kristiinankaupungin merialueilla sama kohtalo kun Itämerellä ja Suomenlahdella?

Merialueet Skaftungissa/Siipyyssä ovat hyvin matalat. Esimerkiksi syväys Stongrundin ja mantereen välillä on vain noin 1.2–1.5 metriä.

Tämän hetkinen tilanne on jo se, että mantereen ja Stongrundin välinen merialue on vuosia ollut pahasti ruohottunut. Ydinvoimalan lauhdevedet tulisivat lämmittämään merta siinä määrin, että ruohottuminen saattaisi lisääntyä räjähdysmäisesti. Tulisiko sinileväkasvusto olemaan jatkuvana riesana? Peittäisikö kesäaikaan sinileväkasvusto matalalla merialueellamme merta siinä määrin, että soutelua voisi verrata siihen kuin soutelisi hernesopassa? Uiminenhan olisi sinileväkasvustossa hengenvaarallista!

Merialueet Skaftungi/Siipyyn ulkosaariston osalta ovat myös hyvin matalat ja joten myös siellä lauhdevesien vaikutukset tulisivat olemaan negatiivisia.

Miten tulisi silloin käymään merialueiden kalanviljelystoiminnan ja virkistyskäytön? Kuka korvaisi edellä mainitut vahingot ja onko se edes korvattavissa?

Entäpä arvokkaan Natura 2000-alueen kohtalo?

Natura 2000-alue kattaa suurimman osan Kristiinankaupungin rannikkoaluetta. Olisiko mielekästä uhrata tämä arvokas alue ja sen runsas linnusto ydinvoimalan vuoksi? Villiluonto kuuluu tärkeänä osana ihmisen kokemusta hyvästä elinympäristöstä. Jos nyt kävisi niin onnettomasti, että ydinvoimala perustetaan Skaftungiin, sen jälkeen voisi Natura-aluetta kutsua vitsiksi! Ja vitsinähän sitä näyttää pitävän Fennovoiman Pasi Natrikin (Pohjal. 2.4), häntä ei näytä hetkauttavan sen paremmin miljöötietoisien maanomistajien vastustus kuin suunnitellun ydinvoimalan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat Natura-2000 alueet.

Työ- ja elinkeinoministeriön Jorma Aurela (Pohjal. 15.4) pitää ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksia yhtenä tärkeimmistä kriteereistä siihen, että onko edes mahdollista rakentaa ydinvoimalaa paikkakunnalle.

Natri on lehtienpalstoilla esittänyt syvän huolensa ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinympäristöömme. Hänen mukaansa pitäisikin hidastaa negatiivistä ilmastonmuutosta ydinvoimaenergialla, ainakin tilapäisesti.

Eikö hänen pitäisi ottaa myös vesistöasiat huolen aiheekseen kuten ydinvoimalan lauhdevesienvaikutukset Skaftungin ja Siipyyn matalilla merialueilla ja tietenkin myös muilla suunnitelluilla ydinvoimalapaikkakunnilla?

Marianna Teirfolk Mustasaari/Skaftung

Vad sker med Kristinestads havsområden vid ett eventuellt kärnkraftsbygge? Det uppvärmda kylvattnets verkningar kan idag endast gissas. För att reda ut dem räcker inte en ultrasnabbt gjord miljökonsekvensbedömning av den kaliber som Fennovoima just nu genomför i Skaftung/Sideby. Kommer havsområdena i Kristinestad att gå samma öde till mötes som Östersjön och Finska viken?

Arbets- och näringslivsministeriets Jorma Aurela anser (Pohjalainen 15.4.) att kylvattnets verkningar är en av de tre viktigaste punkterna i miljökonsekvensbedömningen.

Vattenområdena i Skaftung/Sideby kännetecknas av att de är mycket grunda. Till exempel mellan Stånggrund och fastlandet är djupet endast 1,2 – 1,5 meter. Redan idag finns det rikligt med växtlighet i vattenområdet. Kylvattnet från ett eventuellt kraftverk skulle höja havsvattentemperaturen och sannolikt leda till en explosionsartad ökning av växtligheten. Skulle blåalgerna vara följande gissel? Kommer havsområdena sommartid att täckas av en tjock matta av blåalger så att man kan ta sig en roddtur i ärtsoppa? Simning skulle vara förenat med livsfara. Säkert skulle algerna också så småningom hitta sin väg till andra områden i Kristinestad, kanske till och med ända fram till stadsbron.

Också utomskärs är havet mycket grunt flera kilometer ut, vilket betyder att även här skulle kylvattnets uppvärmande effekt ha stor inverkan.

Vad skulle ske med fiskodlingarna och rekreationsmöjligheterna.

Vad skulle ske med Natura 2000-områdena? Största delen av Kristinestads skärgård ligger inom Natura 2000-områden. Finns det något förnuft i att först skydda ett område och därefter offra det för ett kärnkraftverk? Om ett kraftverk verkligen byggs i Skaftung kan man gott avfärda alla Naturaområden som en vits. Så verkar åtminstone Fennovoimas Pasi Natri göra när han enligt Pohjalainen 2.4. uttalar sig om Kristinestadsfullmäktiges utlåtande till miljökonsekvensbedömningen. Han anser markägarnas motstånd och närliggande Naturaområden vara svag motivering.

Natri har i pressen också uttryckt sin oro över klimatförändringens inverkan på miljön. Vore det inte skäl att oroa sig även för havet och hur kylvattnet från ett kraftverk skulle förstöra de grunda havsområdena i Skaftung och Sideby?

Marianna Teirfolk
Korsholm/Skaftung

Allekirjoita adressi
www.adressit.com/kilgrund

Underteckna vår adress
www.adressit.com/kilgrund

Sign the protest list at
www.adressit.com/kilgrund