Naiset Atomivoimaa Vastaan
ullaklotzer@yahoo.com
Tammikuu 2007
SUOMI ATOMITEOLLISUUDEN RENKINÄ
4 uuutta reaktoria?
- Rakenteilla OL3
(TVO), maailman suurin reaktori, 1.600 MW, EPR-prototyyppi.
Eduskunnan
päätös: toukokuu 2002 (vuoden 2005 ministereistä 12 äänesti ei)
(hinta: 2.3 miljardia)
Hallituksen
päätös: helmikuu 2005
Rakennustöiden
aloittaminen: 2006
Käyttöön
otto: alunperin 2009, todennäköisesti 2011 tai myöhemmin
1.000-1.800
MW, EPR?
YVA-lausunnot
31.8.07
- Suunnitteilla
Fortum – Loviisa 3
1.000-1.800
MW
YVA-lausunnot
17.9.07
TVO:lla ja Fortumilla yhteinen korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitussuunnitelma.
Luola
rakennetaan parastaikaa Olkiluotoon (ks. alla).
- Suunnitteilla
Fennovoima 1 (mahdollisesti 2)
E.ON,
Outokumpu, Boliden, Katternö, Rauman Energia
1.000
– 1.800 MW
YVA
keät 2008?
Paikkakunta:
Pyhäjoki, Kemijärvi, Simo,Vaala, Kriistiinankaupunki, Ruotsinpyhtä
Posiva
(TVO/Fortum) ei suostu toistaiseksi ydinjäteyhteistyöhön Fennovoiman
kanssa.
Lounais-Suomen ympäristökeskus
(tiedote 5.9.2007)
www.ympäristö.fi
Tiedote 5.9.2007
Lounais-Suomen ympäristökeskus
– Neljännen voimalaitosyksikön suunnittelu Olkiluotoon meneillään
– Kokonaisvaikutukset meriympäristöön entistä merkittävämpiä
- Neljännen voimalayksikön
suunnittelu Olkiluotoon meneillään. Kokonaisvaikutukset meriympäristöön
entistä merkittävämpiä.
- Keskeisin ympäristövaikutus
on ydinpolttoaineen varastoinnista ja käytöstä sekä käytetyn polttoaineen
varastoinnista ja loppusijoituksesta syntyvät radioaktiiviset päästöt
ja niiden vaikutukset luonnonympäristöön sekä mahdolliset terveys-
ja turvallisuusriskit. Laitoksilla on suuri vaikutus Olkiluodon edustan
merialueeseen, sen kasvillisuuteen ja eläimistöön.
- Jäähdytysvesien
käyttömäärä olisi OL3:n ja OL4:n toteutumisen jälkeen kolminkertainen
nykytilanteeseen verrattuna. Tämä kokonaisuus tulee ottaa huomioon
vaikutusarvioinnissa.
- Virtaus- ja vedenlaatumallinnuksen,
joilla vesistövaikutuksia tutkitaan, tulisi paremmin kytkeytyä osaksi
Selkämerta ja Itämerta, eikä jäädä vain paikalliseksi mallinnukseski.
- Tarkastelussa olisi
tarpeen käsitellä myös hankkeen merkitystä Itämeren rehevöitymiseen
ja tulokaslajien elinmahdollisuuksien kannalta.
- Hankkeen vaikutusalueella
sijatisee Natura 2000-verkostoon kuuluva Rauman saariston alue. Rakenteilla
oleva OL3 ja suunniteltu OL4 lisäävät lämpökuormaa läheisessä
saaristossa.... kahden uuden yksikön vaikutus erityisesti vedenalaisiin
luontoarvioihin ja rantojen luontotyyppeihin on todennäköisesti merkittävä.
OL3 reaktorin tekniset ongelmat
STUK-tiedote 12.7.2006:
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/2006/fi_FI/news_419/
- Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosprojektin
alihankkijoiden työtä ei ole ohjattu riittävästi
- Laitostoimittaja
on valinnut hanketta toteuttamaan alihankkijoita, joilla ei ole aikaisempaa
kokemusta ydinlaitosrakentamisesta.
- Näiden alihankkijoiden
töitä ei ole ohjattu ja valvottu niin, että työt olisivat edenneet
ongelmitta.
- Rakentamiseen osallistuvien
organisaatioiden toiminta ei kaikilta osin vastannut STUKin odotuksia
hyvän turvallisuuskulttuurin mukaisesta toiminnasta.
- Yksityiskohtaiseen
suunnitteluun vaadittava aika ja työmäärä aliarvioitiin selvästi
kokonaisaikataulusta sovittaessa.
- Laitostoimittaja
ei projektin alkaessa tuntenut riittävästi suomalaista toimintatapaa.
- Hankkeelle olisi
luotava vahva turvallisuuskulttuuri, joka ulottuisi myös alihankkijoihin.
- Laadunvalvontaorganisaation
valtuudet, täytäntöön-panovoima ja rohkeus puuttua välittömästi
havaittuihin laatupoikkeamiin ja vaatia niiden korjaamista eivät
vaikuta riittäviltä.
- Alihankkijoita
on lukuisa joukko ja niistä osalla ei ole aikaisempaa kokemusta ydinlaitosten
rakentamisesta.
- Alihankkijoiden
valinnassa on viime vaiheessa yleensä painotettu vahvimmin tarjouksen
hintaa, kun tarjoaja on täyttänyt annetut kriteerit.
- Betonin toimittajaa
valittaessa tarjouskyselyssä ei tuotu esille ydinvoimarakentamisen
erityisiä laatuvaatimuksia.
- Pohjalaatan betonin
koostumuksen suunnittelussa, betonin valmistuksessa ja laadun varmistuksessa
oli monista alihankkijoista johtuvia vastuu-epäselvyyksiä ja tiedon-kulkuongelmia.
- Työmaalla ei ollut
yksiselitteisesti pohjalaatan valmistuksesta vastaavaa johtajaa, jolla
olisi ollut valtuudet antaa kaikkia osapuolia sitovia määräyksiä.
- Betonin valmistuksen
aikana muutettiin hyväksyttyä betonin koostumusta.
- Betonin koostumukseen
ja valuun liittyviä poikkeamia ei käsitelty viivytyksettä ja avoimesti.
- Teräsvuorauksen
valmistajan valinta ja valvonta jätettiin alihankkijan vastuulle.
Valmistaja ei ole aiemmin toimittanut laitteita ydinlaitoksille.
- Teräsvuorauksen
tehtävä on varmistaa suojarakennuksen tiiveys ja siten estää radioaktiivisten
aineiden vuoto ympäristöön, vaikka reaktori vaurioituisi.
Tekniikka & Talous
8.2.2007 - Olkiluoto paisui painajaiseksi
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article32765.ece
- Työmaan myöhästyminen
niistä riippumattomista syistä on aiheuttanut suomalaisyrityksille
vaikeuksia.
”Tässä sitä odotellaan
sen projektin alkamista, kuten on oikeastaan tehty jo kaksi vuotta”
sanoo Lemminkäinen-yhtymään kuuluvan Forssan Betonin toim.joht. Antti
Hujanen
- Muutamat suomalaiset
suunnittelutoimistot lopettivat loppusyksystä työt Arevalle, kun ne
joutuivat istumaan tyhjän panttina lähtötietojen puuttuessa.
- ”En saa vastata
projektia koskeviin kysymyksiin. Meillä on vaitiolovelvollisuus”
sanoo Jaakko Pöyry Groupin OL 3- projektivastaava Hannu Sinisalo.
- ”Asenne on,
että Areva ostajana on aina oikeassa ja voi sanella mitä vaan.
Ei käytäntö Suomessa ole koskaan niin”, Hujanen sanoo.
New Scientist Magazine 29.6.2007
– Nuclear industry revival hits roadblocks (Atomiteollisuuden paluu
osuu tiesulkuun)
http://technology.newscientist.com/channel/tech/mg19426103.200-nuclear-industry-revival-hits-roadblocks.html
- Idea, että atomivoima
tekee paluuta maailmanlaajuisesti ja että Suomi on edelläkävijä
ei ole muuta kun ”hype” (huiputus), sanoo Jorma Aurela, kauppa-
ja teollisuusministeriön vanhempi energiavirkailija.
Haluan aina laittaa jäitä
hattuun niille, jotka puhuvat atomivoiman renessanssista. ”Atomvoimalla
on roolinsa, mutta se ei ole vastaus ilmastomuutosongelmaan.”
Turun Sanomat 31.10.2007
– Olkiluodon reaktorirakennuksen kaikissa työvaiheissa ongelmia
http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:Olkiluodon+reaktorirakennuksen+kaikissa+ty%f6vaiheissa+ongelmia
- Kaikki turvallisuusmääräykset
eivät ole siirtyneet alihankintaketjussa. Säteilyturvakeskuksen apulaisjoht.
Marja-Leena Järvinen muistuttaa.
- Reaktorin pääkiertopiiron
valtvan kokoiset putket tehtiin Ranskassa ensin vääränlaisesta materiaalista.
- Reaktorirakennuksen
suojauksen toteutuksessa on ollut joukko ongelmia. Rakennuksen sisälle
tuleva kaasutiivis teräsvuorauksen kohdalla tehtiin virheitä jo alkuvaiheissa.
The Independent 20.1.2008
– Power failure: What Britain should learn from Finland’s nuclear
saga (Mitä Britannian tulisi oppia Suomen atomivoimasadusta)
http://news.independent.co.uk/sci_tech/article3342111.ece
- Se juhlittiin kaikkien
tulevien reaktoreiden mallina – mutta sitten he yrittivät rakentaa
sitä
- Ei kestänyt kauan
ennen kuin OL 3 oli turvallisuusongelmien, rakennusvirheiden, nousevien
kustannusten ja kroonisen myöhästymisen kohtaama.
- OL 3 toimii varoituksena
siitä, että atomivoimaloiden rakentaminen on edelleen arvaamaton ja
kallis bisnes.
Kampamaneettiongelma: (Taloussanomat
7.9.2007)
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2007/09/07/Kampamaneetti+mutkistaa+Olkiluoto+4%3An+valmistelua/200721866/382
- Merentutkimuslaitos
löysi elokuussa 2007 Itämerestä hälyttäviä määriä ekosysteemille
erittäin vaarallisia amerikankampamaneetteja.
- Suurimmat esiintymät
Selkämerellä.
- Lisääntyminen
johtuu meriveden lämpenemisestä.
- Olkiluodosta valuva
jäähdytysvesi 13 astetta merivettä lämpimämpi.
”Kylpyammekäyrä” - Ikääntyvät reaktorit aiheuttavat ongelmia
Krümmel, kesäkuu 2007, vakava palo
Brunsbüttel, kesäkuu 2007, suljettava oikosulun takia.
(250.000
asiakasta jätti Vattenfallin)
Forsmark, heinäkuu 2006, Saksan energiaministeriön selvityksen
mukaan
suuronnettomuus puolen tunnin päässä
http://www.spiegel.de/politik/ausland/0,1518,449299,00.html
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article482202.ab
http://www.expressen.se/1.537194
http://www2.unt.se/avd/1,,MC=1-AV_ID=581588,00.html
http://www.ippnw.org/Events/Past/17th/Speakers/LarsHoeglund.pdf
Ringhals, elokuu 2007 savuava generaattori, turbiini pysähtyi
Oskarshamn, heinäkuu 2007, öljyvuoto turbiinissa
Loviisa,
syyskuu 2007, toinen reaktori suljettiin turbiinin säätövian vuoksi.
Toinen reaktori oli suljettu vuosi-tarkastuksen johdosta
Olkiluoto
2, kesäkuu 2007,
palo sammutettiin käsisammuttimella
Olkiluoto
2, 4.9.07, reaktori pysäytettiin generaattorin jäähdytysjärjestelmässä
todetun
häiriön
johdosta. Takaisin verkkoon 5.9.
Olkiluoto
2, 29.12.07, lyhyt tuotantokatkos. Päähöyryventtiilien testausta.
Takaisin verkkoon lähes
heti.
Olkiluoto
2, 30.12.07, reaktorin tehonnoston aiheuttma pikasulku. Nopeasti
takaisin verkkoon.
Olkiluoto
2, 5.1.08, pikasulku jäähileen takia. Takaisin verkkoon 6.1.08
Loviisan
reaktorit käyttöön 1977 ja 1981 -
Alunperin 490 MW/reaktoria (VVER)
Olkiluodon
reaktorit käyttöön 1979 ja 1982 - Alunperin 840 MW/reaktoria
(ABB)
”Lastentaudit” aiheuttavat
ongelmia
Ferm
1966, ytimen osittainen sulaminen, toiminnassa 2 kk
Browns
Ferry 1974, tulipalo, vuoden korjaukset, toiminnassa 6 kk
Three
Mile Island 1978, ytimen osittainen sulaminen, toiminnassa 3 kk
Tshernobyl
1986, reaktori paloi yli viikon, toiminnassa 19 kk
St.Laurent
des Eaux 1966, 200 kg polttoainetta suli, toiminnassa 4 kk
Temelin,
1-yksikkö käyttöön kesäkuussa 2002, 2-yksikkö toukokuussa 2003.
Voimalassa
kesällä 2007 sadastoinen (102) häiriötilanne.
ilmastomuutoksen
aiheuttama kuivuus ja kuumuus, maanjäristykset, terrorismi, atomiaseiden
leviäminen jne.
OL3 taloudelliset ongelmat
Arevalle
todennäköisesti 500-700 miljoonan euron lisä-kustannukset
OL3:n myöhästymisestä jälleen kerran.
Kustannukset
tulevat niiden lähes 700 miljoonan euron lisäksi, jotka kohtasivat
yritystä viime vuonna kun ilmoitettiin 18 kuukauden myöhästymisestä.
La Tribune
–lehti: uudet lisäkustannukset ei tulla mainit-semaan Arevan ensimmäisen
vuosipuoliskon tuloksissa, mutta ne nostavat OL3:n lisäkustannukset
noin 1.5 miljardiin. Arvioidut kustannukset: 3 miljardia.
- Kauppalehti
Online 27.8.2007:
Reaktorin
jäähdytyspiirien valettuja rakenteita on tehty uusiksi, paineastian
palasia on valettu uusiksi. Höyrys-timiä, pääkiertopumppuja ja -putkia
on korjattu.
Pääosan laadunvalvonnasta hoitavat laitevalmistajat.
TVO tilasi reaktorin kiinteään hintaan ja kiinteällä aika-taululla.
Sakot kirjattu sopimukseen myöhästymisen varalta.
Sopimusjuristit
arvioivat vuosi sitten, että myöhästymis-sakot voivat olla rakentajalle
150-225 miljoonaa euroa.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aFh1ySJ.lYQc&refer=home
(New Yorkilainen talouselämän uutis- ja mediayritys, yli 9.000 työntekijää
125 toimistossa ympäri maailmaa)
Mainittiin:
Halkeamia hitsaussaumoissa, käyttö-kelvottomia jäähdytysputkia,
perustan epäilyttävä betoni. Projekti vähintään 2 vuotta myöhässä.
Luc
Oursel, ent. Ranskan teollisuuden ministeriö-virkamies tuli Arevaan
tammikuussa 2007:
”On kuunneltava työmaan ihmisiä...Tämä ei ole byrokraateille.”
Paul
Joskow, Cambridge’in Massachusetts teknologia-instituutin energia-
ja
ympäristötutkimuskeskuksen
johtaja:
”Atomivoimateollisuus on tehnyt hyvin optimistisia rakennuskustannus-arvioita,
mutta niille ei löydy mitään kokemuksellista perustaa.”
Suomalainen
atomivoimala osoitus atomivoima-teollisuuden toistuvista ongelmista.
Mainittiin:
Halkeamia reaktorikuoren hitsaussaumoissa, käyttökelvottomia jäähdytysputkia,
perustan epäilyttävä betoni. Projekti vähintään 2 vuotta myöhässä.
Suomen
kokemukset: Maailman-laajuisen atomivoima-teollisuuden mainostama ”atomivoimarenessanssi”
taloudellisesti kannattavana vaihtoehtona hiilelle ja kaasulle ei ehkä
tarjoakaan paljon edistystä viime sukupolven ajasta.
Silloin uusien reakttoreiden myöhästymiset ja kustannusten ylittämiset
maksoivat investoijille miljardeja dollareita
- Kauppalehti
Online 11.9.2007
http://www.kauppalehti.fi/avar/plehti/index.jsp?xid=2546439&date=2007/09/11
Suurten
sähkönostajien edunvalvoja Elfin Oy:
OL3:n
myöhästyminen maksaa 3 miljardia euroa, kun markkinoille ei tule
ajoissa halvempaa ydinsähköä.
Tämän
laskun maksavat pohjoismaiset sähkönkäyttäjät
Atomivoima joudutaan 2009-2011 korvaamaan hiili-lauhteella.
OL3:n osakkuusyhtiöt (mm. Pohjolan Voima, Fortum) joutuvat arvion mukaan
hankkimaan
päästöoikeuksia 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Tästä voi
syntyä
500 miljoonan euron lisälasku kun OL3 on 2,5 vuotta myöhässä.
Uraanin
louhinta
- Kauppa- ja teollisuusminsteri
Mauri Pekkarinen:
Jos Suomi
käyttää atomivoimaa moraalinen velvollisuu-temme on myös tuottaa
uraania omaan käyttöön.
- Paljon käytetty
argumentti:
Tämä lisäisi atomivoimaloidemme omavaraisuutta.
- Säteilyturvakeskuksen
joht. Tero Varjoranta (Seura 18/07):
”Vaikka meillä olisi omia uraanikaivoksia, meillä ei ole teknologiaa
rikastaa
malmia ydinpolttoaineeksi.”
- Kaivoslaki vuodelta
1965 on täysin vahentunut.
Se
suorastaan kutsuu ulkomaisia yrityksiä Suomeen.
Ruotsissa
kunnilla on veto-oikeus.
Geologian
professori Matti Saarniston mielestä (Kaleva.plus 19.10.07) ”antiikinaikuinen”
kaivoslaki
on
keskeinen uraaninetsinnän vauhdittaja.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=687533
- Ulkomaiset louhintayritykset
mainostavat kotisivuillaan:
Poliittinen
ilmapiiri on atomivoimaystävällinen.
Löytyy
paljon puhdasta vettä.
Alueilla,
joilla uraanin louhintaa suunnitellaan ei asu paljon
ihmisiä.
- Valtausoikeus
10.10.07 – Cogema/Areva Eno ja Kontiolahti (Areva rakentaa OL3)
- Valtausoikeus
19.1.2007 – Namura Finland Kuusamo
- Lisäksi lukuisia
varauksia (25 – 35)
- Geologian professori
Matti Saarnisto (Gelogian tutkimuskeskuksen entinen tutkimusjohtaja)
(Kaleva.plus 19.10.07): Uraaniyhtiöt saavat meillä operoida liian
vapaasti...Eivät kaivosyhtiöt ole Suomessa huviksensa tonkimassa maata.
Mistä ihmeestä ovat ne väitteet, ettei täällä ole taloudellisesti
kannattavaa pohjaa kaivostoiminnalle?
Saarnisto
korostaa, ettei hänellä ole mitään malminetsintää ja kaivostoimintaa
vastaan...Uraani on
kuitenkin
poikkeus.
Kun
GTK vetosi siihen, että Suomeen kannattaa tuoda kaivosyhtiöitä, koska
täällä voidaan
kaivostoimintaa
hoitaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, minulla kolahti.
Oli se sen
verran
irvokasta. En tunne yhtään uraanikaivosta maailmalla, jossa olisi
onnistuttu.
- Valtiontalouden
tarkastusvirasto 14.11.2007
Kaivoslaki kaipaa perusteellista remonttia:
Kauppa- ja teollisuusministeriön
kaivostoimintaan liittyvät tehtävät ovat osittain keskenään ristiriidadssa
ja saattavat vaarantaa sen riippumattomuuden lupaviranomaisena.
Nykyinen kaivoslaki on vuodelta
1965, mutta periaatteellisilta osiltaan se on säilynyt samana jo vuosisatojen
ajan.
Kaivostoimintaa on Suomessa
siirtynyt suurelta osin kansainvälisten yritysten haltuun..
Kaivoskivennäiset ovat uusiutumattomia
luonnovaroja ja kansallisvarallisuutta, joten niitä on käytettävä
harkitusti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
http://www.vtv.fi/print_page.phtml?menu_id=2&lang=1&chapter_id=8118
- Cogema/Areva
on Ranskassa louhinut uraania 200 paikkakunnalla. Maaperä on juuston
tavoin täynnä reikiä.
Toiminnan
loputtua alue on suljettu. Suurin osa saneeraus-kustannuksista on siirretty
yhteiskunnalle. Limousinin alueelta löytyy ruosteista metalliromua,
radioaktiivisia altaita, jätteellä täytettyjä monttuja. Tuomioistuimen
kautta Cogemaa yritetään asettaa vastuuseen tuhoista.
http://www.naisetrauhanpuolesta.org/?dir=tiedotteet&op=20
http://www.naisetrauhanpuolesta.org/?dir=tiedotteet&op=17
Louhintaprosessi:
- Yli 90 prosenttia
louhitusta massasta muuttuu jätteeksi louhitun maa-aineksen muodossa
ja aiheuttaa erilaisia vahingollisia päästöjä.
- Louhinnassa
louhittavat malmimassat ovat valtavia. Louhittu malmi sisältää
yleensä hyvin vähän uraania (0.1 – 2 %).
Mitä
matalampi pitoisuus sitä enemmän kasvihuone-päästöjä aiheuttavaa
energiaa tarvitaan massan käsittelemiseksi.
- Yli 80 prosenttia
uraaninlouhinnan radioaktiivi-suudesta jää valtaviin säteileviin
jätekivivuoriin.
- Pohjaveden poissa
pitämiseksi kaivoksista suuria määriä saastunutta vettä pumpataan
maan pinnalle.
Eri järjestelmien
kautta se joutuu alueen vesistöihin.
- Uraanin erottamiseksi
kallio murskataan hiekaksi, johon sekoitetaan erilaisia kemikaaleja.
Nämä irrottavat uraanin, mutta samalla myös muita raskasmetalleja.
- Jätteet sisältävät
siis paitsi radioaktiivisia aineita myös metalleja sekä myrkyllisiä
aineita kuten nikkeliä, arseenia, aluminiumia, sulfideja, sulfaatteja
jne.
Nämä
aineet jäävät jopa tuhansiksi vuosiksi luontoon.
- Aineet leviävät
tomun ja hiekkapölyn mukana ilmaan ja vesistöihin ja myrkyttävät
ihmisiä ja luontoa.
- Uraanin rikastaminen
on pitkä kemiallinen prosessi.
Uraani
muuttaa muotoaan monen kertaan: kiinteä – jauhemuotoinen – liukeneva
– kaasu – liukeneva – jauhemuotoinen – kiinteä.
- Nämä prosessit
vievät paljon energiaa.
Jokaisen
käsittelyn yhteydessä syntyy vaarallista jätettä.
Käsittelyvaiheet
käsittävät onnettomuus- ja päästöriskejä.
- Vaikka riskit syntyvätkin
ulkomailla, Suomen on kannettava vastuunsa myös näistä riskeistä.
- Lisäksi rikastamisprosessi
aiheuttaa paljon vaarallisia kuljetuksia. Urencon uraanijätettä
viedään Venäjälle.
Reaktorin
käytetty polttoaine
- Käytetty reaktoripolttoaine
on ympäristön ja terveyden kannalta vaarallisinta ihmisen aiheuttamaa
ainetta.
- Missään päin
maailmaa ei vielä käytössä loppusijoitusta. Suomessa eduskunnan
päätös: toukokuu 2001 (159-3)
Käytetty
reaktoripolttoaine on pidettävä eristettynä ihmisistä ja ympäristöstä
300.000 – 1.000.000 vuotta (Environment News Service August 9,
2005)
http://www.ens-newswire.com/ens/aug2005/2005-08-09-04.asp
- Ruotsissa ja
Suomessa loppusijoitushankkeet perustuvat samaan KBS-3
–malliin. Loppusijoituksen tulee toimia turvallisesti ainakin
100.000 vuotta,
- KBS-3: Jätteet
haudataan noin 500 metrin syvyyteen kuparikapseleissa, betoniittisaven
ympäröiminä.
Loppusijoitus
suljetaan sementillä.
- Suomessa paikaksi
on valittu Olkiluodon saari. Jätteiden sijoittaminen aloitetaan
2020.
Saaresta
on hiljattain saatu näyttöä, että sitä ympäröivillä alueilla
tapahtui voimakas maanjäristys noin 9.900 vuotta sitten.
- Oulun yliopiston
seismologin Elena Kozovskayan mukaan Perämeren alueen seismisyydestä
ei ole riittävästi tutkimustietoa atomivoimalan rakentamispäästöstä
varten (Kaleva.plus 21.7.2007).
Entäs
loppusijoitus?
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=669515
- Suomi vapautui
jääkauden jäästä noin 9.000 vuotta sitten.
KBS-menetelmää on kehitetty viimeisten 30 vuoden ajan vastaamatta
siihen miten se kestäisi uuden jääkauden.
- Jääkauden
jääkerros saattaa olla jopa kolme kilometriä paksu. Jään paino
painaa kallioperää alas ja lisää kapseleihin kohdistuvaa rasitusta.
- Mannerjään vetäytyessä
sulava vesi, jolla on korkea happipitoisuus saattaa tunkeutua loppusijoitus-tunneleihin
vahingoittaen kuparikapseleita korroosiolla.
- Tunnettu ruotsalainen
tutkijakolmikko on todennut, että kupari saattaa ruostua kun se reagoi
hapettoman veden kanssa. Jos kapselit alkavat ruostua ne saattavat romahtaa
jo 1.000 vuoden päässä (SvD14.10.2007, Osäker förvaring av kärnavfallet)
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/artikel_495605.svd
- Tulee tapahtumaan
monta suurta maanjäristystä, kun maa jääkauden aikana painautuu
alas ja nousee jälleen. Tämä saattaa vahingoittaa kalliota ja
kuparikapseleita.
- Ruotsissa
käydään vilkasta keskustelua KBS- menetelmästä.
- Onko vastuullista
sijoittaa loppusijoitustilat rannikolle kuten sekä Ruotsissa että
Suomessa on suunnitteilla?
Eräiden
asiantuntijoiden mukaan tilojen sijoittaminen sisämaahan olisi pohjavesivirtojen
kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin rannikko-vaihtoehto, jossa pohjavesivirrat
kulkevat kohti Itämerta.
- Vaihtoehdoksi on
myös ehdotettu:
- Syviä porausreikiä. Kapselit 3-5 kilometrin syvyyteen.
http://www.mkg.se/pdf/MKG_rapport1_djupa_borrhal_maj2006.pdf
- Kuivavarastointia,
DRD-menetelmä. Jätettä on mahdollista valvoa, purkaa,
korjata, käyttää ja siirtää. Menetelmä on paljon halvempi kuin
KBS-3.
http://www.nuwinfo.se/waste2007/10-morner20070428.pdf
- Säteilysuojainstituutin
ja atomivoimaviranomaisen asettama tarkasteluryhmä on käynyt läpi
Ruotsin loppusijoituksesta vastaavan SKB:n alustavan turvallisuusarvioinnin
(Statens strålskyddsinstitut) (Statens Kärnkraftsinspektion) (Upsala
Nya Tidning, Tvivel kring slutförvar i berg, 14.3.2007).
http://www2.unt.se/avd/1,1786,MC=1-AV_ID=591111,00.html?from=read_more
- Tulos vuoden 2006
lopussa: Tarvitaan aikaa ja pohdintaa, ennen kuin päätetään menetelmästä
ja paikasta.
- Ryhmän esittämä
raportti: ”viranomaisten mielestä suhteellisen tiukka aikataulu
muodostaa tärkeimmän syyn sille, että SKB:n hakemuksen perustana
olevat asiakirjat saattavat olla riittämättömät”.
SKB ei
ole käsitellyt kaikkia niitä kysymyksiä, joita yritys itse aikoinaan
suunnitteli käsittelevänsä.
SKB on
muuttanut omia aikaisempia vaatimuksia ja toivomuksia loppusijoitus-paikkatutkimusten
aikana.
- Ruotsin loppusijoitus
tulee kalliimmaksi koska jätteen volyymi on kasvanut reaktoreiden
pitkittyneiden toiminta-aikojen johdosta (Stockholm TT 27.9.2007).
Entäs
Suomessa?
http://193.44.241.229/article/1,1786,MC=3-AV_ID=657333,00.html?from=latestnav
- Naturvårdsverket,
Miljöaktuellt huhtikuu 2007:
kun
SKB:n hakemus jätetään vuonna 2009 ympäristö-oikeudelle tutkittavaksi,
se tulee olemaan Ruotsin kaikkien aikojen suurin ympäristöoikeuskäsittely.
- Ruotsin entinen
pääministeri Göran Persson arvioi KBS-3 menetelmää Ruotsin
sosiaalidemokraattien puolue-kokouksessa marraskuun 2005 alussa (Östran
2.11.05, Mångmiljardsatsningen som Perssson tvivlar på):
http://www.ostran.se/harkiv/ost/2005/11/02/OST20051102B1ENU1003_1_3.htm
”Itse muutuin
vakuuttuneeksi atomivoiman vastustajaksi, kun aloin tutustua jätekysymyksiin.
Jos on vieraillut Oskarshamnin laboratoriossa ja nähnyt miten loppusijoitus
tullaan hoitamaan, niin tuntee vaistomaisesti, että
tämä (menetelmä) ei ole moderni.”
Suomesta koko Euroopan jätehauta?
- Suomi ja Ruotsi
ovat yhteisesti kehittäneet KBS-menetelmän. Näyttää siltä, että
Suomi on ensimmäisenä maailmassa ottamassa loppusijoitusluolansa
käyttöön.
- Upsala Nya Tidning
12.3.07, Finland närmar sig ett slutförvar i rekordfart: ”Suomi
lähestyy loppu-sijoitusta ennätysajassa”, kun Ruotsissa vielä
keskustellaan vielä paikan valinnasta.
http://www2.unt.se/avd/1,1786,MC=1-AV_ID=590373,00.html?from=read_more
- Naturvårdsverket,
Miljöaktuellt huhtikuu 2007: Ruotsin ympäristöoikeuden ympäristöneuvos
Sven Bengtsson:
On mahdollista,
että loppusijoitus-paikan rakentamisen aloitus siirtyy vuoteen 2022.
Olkiluodon
loppusijoitus käyttöön 2020.
- Atomienergiajärjestö
IAEA:ssa (Multilateral Approaches to the Nuclear Fuel Cycle) ja EU:n
tasolla on puhuttu muutamasta yhteisestä loppusijoituksesta kaikkien
maiden jäteratkaisuksi.
- EU:n energiakomissaari
Andris Piebalgs seminaarissa Brysselissä helmikuussa 2005: EU:n
on ratkaistava korkea-aktiivisen jätteen ongelma.
- Piebalgs vaati
yhteisiä hankkeita geologisiksi ratkaisuiksi. Hän ei puhunut uudesta
teknologisesta tutkimuksesta vaan tutkimuksesta, joka nimenomaan koskee
paikan sopivuutta toimia ”isäntänä” (host) loppusijoitukselle.
Andrid Piebalgs, Speech/05/122
”European Union needs a clear
answer on nuclear waste”
Workshop ”Nuclear waste:
facts and choices” Brussels, 28th February 2005
- Saksalainen Capital-talouslehti
4.10.2006, Wohin mit dem Atommüll aus deutschen Kernkraftwerken?:
http://www.capital.de/politik/100004887.html
Olkiluoto
sopiva paikka EU-alueen käytetylle reaktori-polttoaineelle sopivaa
maksua vastaan. Kehuttiin atomivoimamyönteistä ilmapiiriä, vähäistä
asukasmäärää ja muistuttiin alueen heikosta taloudellisesta tilanteesta.
- E.ON:in vuosikokousessa
Essenissä 3.5.2007 pääjohtaja Wulf Bernotatin vastaus Ulla Klötzerin
esittämään kysymykseen: Jos E.ON tuottaa käytettyä reaktori-polttoainetta
Suomessa, se jää Suomeen loppu-sijoitettavaksi.
- Kysymykseen
onko E.ON:illa suunnitelmia tuoda muuta kuin Suomessa tuotettua korkea-aktiivista
jätettä Suomeen, Benotat vastasi: Se on poliittinen päätös,
joka tehdään Suomessa.
- Per Cramér, EU-
ja kansainvälisen oikeuden professori, Göteborgin kauppakorkeakoulu:
Ruotsia voidaan pakottaa ottamaan vastaan korkea-aktiivista jätettä
EU:sta (Göteborgs-Posten 20.6.2005, Sverige kan tvingas ta emot
kärnavfall).
- Ruotsin EU-neuvotteluissa
-94 laadittiin pöytäkirja-julistus. Se kieltää ulkomaisen jätteen
välivarastoinnin ja loppusijoituksen Ruotsissa. Suomella sama status.
- Cramér: On lievästi
sanoen naiivia uskoa, että julistuksella olisi oikeudellista arvoa.
Olisi diskriminoivaa kieltää kansallisten etujen vuoksi yksi EU:n
pääperiaatteita, nimittäin tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen.
- Olisi tärkeää
selvittää tämä oikeudellinen ongelma perusteellisesti, jotta
saataisiin edes poliittinen vahvistus julistuksen oikeudellisesta arvosta.
http://www.gp.se/gp/road/Classic/shared/printArticle.jsp?d=119&a=22128
Atomivoiman hiilidioksidipäästöt
- Atomivoiman lisärakentamisargumentti:
Se
ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Useiden asian-tuntijoiden mukaan
väite ei pidä paikkaansa atomi-voiman koko elinkaari huomioon otettaessa.
- Toukokuussa 2007
EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimas Ruotsin radion haastattelussa:
Myös
atomivoima aiheuttaa kasvihuonepäästöjä uraaninlouhinnan yhteydessä.
Dimas varoitti atomivoiman käyttämisestä kasvihuoneongelman ratkaisemiseksi
sen monien vielä ratkaisemattomien ongelmien vuoksi.
http://sr.se/ekot/arkiv.asp?DagensDatum=2007-05-05&Artikel=1349677
- Saksan Öko-Instituutti,
tammikuu 2006 raportti: Comparison of Greenhouse-Gas Emissions and
Abatement Cost of Nuclear and Alternative Energy Options from a Life-Cycle
Perspective, Institute for Applied Ecology, Darmstadt, January 2006
http://oeko.de/service/gemis/files/doku/nuclear_co2paper_update2006.pdf
- vertailtiin eri energiantuotantomuotojen päästöjä ja päästöjen
leikkaamisen kustannuksia
energiamuodon koko elinkaari huomioon ottaen.
-
Raportti mm. Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja reaktoriturvallisuusministeriön,
opetus- ja
tutkimus-ministeriön, valtiollisen ympäristöhallituksen kustantama.
- Uraaninlouhinta aiheuttaa huomattavia kasvihuone-päästöjä,
uusiutuvat energialähteet sekä
energiatehokkuus aiheuttavat pienempiä kasvihuonepäästöjä kuin
atomivoima.
Atomivoima kasvihuoneilmiön torjumiseksi
- Saksan Heinrich
Böll säätiö, marraskuu 2005 raportti: Nuclear Power Myth and
Reality, Nuclear Energy and Climate Change, Nuclear Issues Paper No.
6, Nov 2005
http://www.boell.de/downloads/oeko/NIP6%20MatthesEndf.pdf
- käydään läpi atomivoimaan liittyviä haasteita,
riskejä, vaihtoehtoja. Yhteenvedossa todetaan,
että ilmaston lämpenemiseen ja atomivoimaan liittyy riskejä mutta:
”Jos verrataan olemassa olevia vaihtoehtoja, uusiutuvista energiamuodoista
kasvihuonepäästöjä aiheuttaviin energiamuotoihin, mikään muu vaihtoehto
kuin
atomivoima ei sisällä niin laajoja riskejä ympäristölle, ekosysteemille
sekä sosiaaliselle ja
taloudelliselle järjestelmälle kuin on otaksuttavissa atomivoiman
kohdalla.”
- Huhtikuu 2007
yhdysvaltalainen tutkimus- ja tiedottamisjärjestö, Council on
Foreign Relations, ja Washingtonin ja Leen yliopistot, raportti:
Nuclear
Energy: Balancing Benefits and Risks
http://www.cfr.org/content/publications/attachments/NuclearEnergyCSR28.pdf
-
Järjestön tiedeasiantuntijan, Charles Ferguson: Atomivoima ei
ole vastaus ilmastomuutoksen
haasteisiin
-
Jotta voitaisiin huomattavasti vaikuttaa kasvihuoneilmiön torjumiseen,
olisi rakennettava uusia
reaktoreita nopeassa tahdissa. Se aiheuttaisi hankaluuksia hankkia
rakenta-miseen sopuhintaisia
rakennusmateriaaleja, koulu-tettuja työntekijöitä sekä saavuttaa
vaativia turvallisuusnormeja.
-
Atomivoiman vaaroja vähätellään. Jäteongelma on erityisen huolestuttavia.
- Huhtikuussa
2007 Ottmar Edenhofer, Potsdam-ilmastontutkimusinstituutin pääekonomisti
sekä YK:n ilmastoneuvoston jäsen, Frankfurter Rundschaun haastattelussa:
Frankfurter Rundschau, 30.04.2007 "Klimaschutz geht ohne Atomkraft"
-
Atomivoiman rooli ilmaston suojelemiseksi on vaatimaton.
- Ainoastaan olemassa olevien yli 400 vanhenevien reaktoreiden
korvaamiseksi tarvitaan
satoja uusia reaktoreita.
Se on teknisesti mahdollista mutta kansantaloudellisesti järjetöntä.
On olemassa vaihtoehtoja,
jotka talouden kannalta ovat yhtä hyviä.
- Yhdysvaltalainen
Keystone Center, kesäkuu 2007 raportti: The Nuclear Power
Joint Fact-Finding. Laatimiseen osallistui 27 arvovaltaista asiantuntijaa,
mm. atomienergia-instituutti Nuclear Energy Insitute:in, GE Energy –
Nuclearin, American Electric Powerin edustajia.
http://www.keystone.org/spp/documents/FinalReport_NJFF6_12_2007(1).pdf
- Atomivoima
ei ole erityisen edullista
- Käytetyn polttoaineen
loppusijoitusongelmaa ei ole ratkaistu
- Vanhojen voimaloiden
osien kuluminen aiheuttaa huolia
- Radioaktiiviset
aineet saattavat joutua vääriin käsiin
- Jotta atomivoimalla
voitaisiin merkittävästi hidastaa kasvihuoneilmiötä, olisi rakennettava
keskimäärin 14 uutta reaktoria vuodessa seuraavat 50 vuotta. Lisäksi
vuosittain 7.4 reaktoria korvaamaan vanhoja reaktoreita
- Englantilainen
Oxford Research Group, heinäkuu 2007 raportti ”Too Hot to Handle?
The Future of Civil Nuclear Power”
http://www.oxfordresearchgroup.org.uk/publications/briefing_papers/toohottothandle.php
- Maailmanlaajuisella
atomivoimaloiden lisärakentamisella ei voida merkittävästi vähentää
kasvihuonepäästöjä.
- Se vauhdittaisi
atomiaseiden leviämistä ja helpottaisi radioaktiivisten aineiden
joutumista terroristien käsiin.
- Atomiteollisuuden
mainostama atomivoiman renessanssi kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi
on pelkkä myytti.
- Sähköntarpeen
kasvu 50 % seuraavan 25 vuoden aikana. Vain 25 uutta reaktoria rakenteilla.
76 suunnitteilla. 162 ehdotettu. Käytössä 429 reaktoria. Osa
poistumassa käytöstä. Väestönkasvun paine.
Yhteenveto
- Suomen kansalaisilla
on Suomen perustuslain 20 pykälän mukaan perustuslaillinen oikeus
vaikuttaa asioihin, jotka uhkaavat heidän elinympäristöänsä.
- Tämän oikeuden
takaamiseksi kaikista atomivoimaan liittyvistä asioista kuten uusien
reaktoreiden rakentamisesta, uraaninlouhinnasta sekä käytetyn reaktoripolttoaineen
loppusijoittamisesta on järjestettävä kansanäänestys.
- Nämä asiat vaikuttavat
merkittävästi sekä nykyisten että tulevien kansalaisten terveyteen
ja ympäristöön.
- Ennen kuin päätöksiä
uusien reaktoreiden rakentamisesta tehdään, on perustettava korkeatasoinen
riippu-mattomista tutkijoista ja kansalaisjärjestöjen edustajista
koostuva tutkimustyöryhmä.
- Ryhmälle on
annettava taloudelliset edellytykset tutkia
kaikki olemassa ja lähiaikoina teknisesti sovellettavissa olevat
uusiutuvien energiamuotojen vaihtoehdot sekä arvioida kaikki olemassa
olevat vaihtoehdot energian-käytön tehostamiseen.
- On selvitettävä
perusteellisesti kaikissa EU-elimissä,
voiko
Suomi kieltää ulkomailla syntyneen radio-aktiivisen jätteen varastoimisen
tai loppusijoittamisen Suomen maaperällä.
- Ruotsin mallin
mukaan on kansalaisjärjestöille myönnettävä rahaa valtion
budjetista tiedottamiseen ja keskustelun ylläpitämiseen käytetyn
reaktoripolttoaineen loppusijoitusratkaisusta.
- Koska julkisesti
hallituksen taholta on kytketty yhteen atomienergiatuotanto ja uraaninlouhinta,
kaikki niihin liittyvät ympäristö- ja muut vaikutukset on perusteellisesti
tutkittava erilaisten lupa-arviointien yhteydessä - myös riippumattomien
tutkijoiden toimesta.
- Minkäänlaisia
lupia uusien reaktoreiden suunnittelulle tai rakentamiselle ei tule
antaa, ennenkuin täysin vanhentunut kaivoslaki vuodelta 1965 on uusittu.
- Kunnille annettava
veto-oikeus omalla alueellaan.
- On selvitettävä
perusteellisesti, mistä ja millaisin seurauksin Suomen atomienergiayritykset
ostavat uraaninsa.
- On vaadittava,
että yritysten, jotka mahdollisesti aloittavat uraaninlouhinnan
Suomessa, on maksettava etukäteen alueen täydelliseen saneeraamiseen
tarvittavat rahat yksinomaan tähän tarkoitukseen perustettavaan rahastoon.
- Suomessakin on
muutettava korvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä siten,
että atomienergiaa tuottavat yritykset kantavat täyden taloudellisen
vastuun kaikista mahdollisen suuronnettomuuden aiheuttamista kustannuksista.