Naiset Atomivoimaa Vastaan

ullaklotzer@yahoo.com

Tammikuu 2007

SUOMI ATOMITEOLLISUUDEN RENKINÄ

4 uuutta reaktoria?

• Rakenteilla OL3 (TVO), maailman suurin reaktori, 1.600 MW, EPR-prototyyppi.

Eduskunnan päätös: toukokuu 2002 (vuoden 2005 ministereistä 12 äänesti ei) (hinta: 2.3 miljardia)

Hallituksen päätös: helmikuu 2005

Rakennustöiden aloittaminen: 2006

Käyttöön otto: alunperin 2009, todennäköisesti 2011 tai myöhemmin

• Suunnitteilla TVO – OL 4

1.000-1.800 MW, EPR?

YVA-lausunnot 31.8.07

• Suunnitteilla Fortum – Loviisa 3

1.000-1.800 MW

YVA-lausunnot 17.9.07

TVO:lla ja Fortumilla yhteinen korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitussuunnitelma. Luola

rakennetaan parastaikaa Olkiluotoon (ks. alla).

• Suunnitteilla Fennovoima 1 (mahdollisesti 2)

E.ON, Outokumpu, Boliden, Katternö, Rauman Energia

1.000 – 1.800 MW

YVA keät 2008?

Paikkakunta: Pyhäjoki, Kemijärvi, Simo,Vaala, Kriistiinankaupunki, Ruotsinpyhtä

Posiva (TVO/Fortum) ei suostu toistaiseksi ydinjäteyhteistyöhön Fennovoiman kanssa.

Lounais-Suomen ympäristökeskus (tiedote 5.9.2007)

www.ympäristö.fi

Tiedote 5.9.2007

Lounais-Suomen ympäristökeskus – Neljännen voimalaitosyksikön suunnittelu Olkiluotoon meneillään – Kokonaisvaikutukset meriympäristöön entistä merkittävämpiä

• Neljännen voimalayksikön suunnittelu Olkiluotoon meneillään. Kokonaisvaikutukset meriympäristöön entistä merkittävämpiä.

• Keskeisin ympäristövaikutus on ydinpolttoaineen varastoinnista ja käytöstä sekä käytetyn polttoaineen varastoinnista ja loppusijoituksesta syntyvät radioaktiiviset päästöt ja niiden vaikutukset luonnonympäristöön sekä mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit. Laitoksilla on suuri vaikutus Olkiluodon edustan merialueeseen, sen kasvillisuuteen ja eläimistöön.

• Jäähdytysvesien käyttömäärä olisi OL3:n ja OL4:n toteutumisen jälkeen kolminkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Tämä kokonaisuus tulee ottaa huomioon vaikutusarvioinnissa.

• Virtaus- ja vedenlaatumallinnuksen, joilla vesistövaikutuksia tutkitaan, tulisi paremmin kytkeytyä osaksi Selkämerta ja Itämerta, eikä jäädä vain paikalliseksi mallinnukseski.

• Tarkastelussa olisi tarpeen käsitellä myös hankkeen merkitystä Itämeren rehevöitymiseen ja tulokaslajien elinmahdollisuuksien kannalta.

• Hankkeen vaikutusalueella sijatisee Natura 2000-verkostoon kuuluva Rauman saariston alue. Rakenteilla oleva OL3 ja suunniteltu OL4 lisäävät lämpökuormaa läheisessä saaristossa.... kahden uuden yksikön vaikutus erityisesti vedenalaisiin luontoarvioihin ja rantojen luontotyyppeihin on todennäköisesti merkittävä.

OL3 reaktorin tekniset ongelmat

STUK-tiedote 12.7.2006:

http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/2006/fi_FI/news_419/

• Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosprojektin alihankkijoiden työtä ei ole ohjattu riittävästi

• Laitostoimittaja on valinnut hanketta toteuttamaan alihankkijoita, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta ydinlaitosrakentamisesta.

• Näiden alihankkijoiden töitä ei ole ohjattu ja valvottu niin, että työt olisivat edenneet ongelmitta.

• Rakentamiseen osallistuvien organisaatioiden toiminta ei kaikilta osin vastannut STUKin odotuksia hyvän turvallisuuskulttuurin mukaisesta toiminnasta.

• Yksityiskohtaiseen suunnitteluun vaadittava aika ja työmäärä aliarvioitiin selvästi kokonaisaikataulusta sovittaessa.

• Laitostoimittaja ei projektin alkaessa tuntenut riittävästi suomalaista toimintatapaa.

• Hankkeelle olisi luotava vahva turvallisuuskulttuuri, joka ulottuisi myös alihankkijoihin.

• Laadunvalvontaorganisaation valtuudet, täytäntöön-panovoima ja rohkeus puuttua välittömästi havaittuihin laatupoikkeamiin ja vaatia niiden korjaamista eivät vaikuta riittäviltä.

• Alihankkijoita on lukuisa joukko ja niistä osalla ei ole aikaisempaa kokemusta ydinlaitosten rakentamisesta.

• Alihankkijoiden valinnassa on viime vaiheessa yleensä painotettu vahvimmin tarjouksen hintaa, kun tarjoaja on täyttänyt annetut kriteerit.

• Betonin toimittajaa valittaessa tarjouskyselyssä ei tuotu esille ydinvoimarakentamisen erityisiä laatuvaatimuksia.

• Pohjalaatan betonin koostumuksen suunnittelussa, betonin valmistuksessa ja laadun varmistuksessa oli monista alihankkijoista johtuvia vastuu-epäselvyyksiä ja tiedon-kulkuongelmia.

• Työmaalla ei ollut yksiselitteisesti pohjalaatan valmistuksesta vastaavaa johtajaa, jolla olisi ollut valtuudet antaa kaikkia osapuolia sitovia määräyksiä.

• Betonin valmistuksen aikana muutettiin hyväksyttyä betonin koostumusta.

• Betonin koostumukseen ja valuun liittyviä poikkeamia ei käsitelty viivytyksettä ja avoimesti.

• Teräsvuorauksen valmistajan valinta ja valvonta jätettiin alihankkijan vastuulle. Valmistaja ei ole aiemmin toimittanut laitteita ydinlaitoksille.

• Teräsvuorauksen tehtävä on varmistaa suojarakennuksen tiiveys ja siten estää radioaktiivisten aineiden vuoto ympäristöön, vaikka reaktori vaurioituisi.

Tekniikka & Talous 8.2.2007 - Olkiluoto paisui painajaiseksi

http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article32765.ece

• Työmaan myöhästyminen niistä riippumattomista syistä on aiheuttanut suomalaisyrityksille vaikeuksia.

”Tässä sitä odotellaan sen projektin alkamista, kuten on oikeastaan tehty jo kaksi vuotta” sanoo Lemminkäinen-yhtymään kuuluvan Forssan Betonin toim.joht. Antti Hujanen

• Muutamat suomalaiset suunnittelutoimistot lopettivat loppusyksystä työt Arevalle, kun ne joutuivat istumaan tyhjän panttina lähtötietojen puuttuessa.

• ”En saa vastata projektia koskeviin kysymyksiin. Meillä on vaitiolovelvollisuus” sanoo Jaakko Pöyry Groupin OL 3- projektivastaava Hannu Sinisalo.

• ”Asenne on, että Areva ostajana on aina oikeassa ja voi sanella mitä vaan. Ei käytäntö Suomessa ole koskaan niin”, Hujanen sanoo.

New Scientist Magazine 29.6.2007 – Nuclear industry revival hits roadblocks (Atomiteollisuuden paluu osuu tiesulkuun)

http://technology.newscientist.com/channel/tech/mg19426103.200-nuclear-industry-revival-hits-roadblocks.html

• Idea, että atomivoima tekee paluuta maailmanlaajuisesti ja että Suomi on edelläkävijä ei ole muuta kun ”hype” (huiputus), sanoo Jorma Aurela, kauppa- ja teollisuusministeriön vanhempi energiavirkailija.

Haluan aina laittaa jäitä hattuun niille, jotka puhuvat atomivoiman renessanssista. ”Atomvoimalla on roolinsa, mutta se ei ole vastaus ilmastomuutosongelmaan.”

Turun Sanomat 31.10.2007 – Olkiluodon reaktorirakennuksen kaikissa työvaiheissa ongelmia

http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:Olkiluodon+reaktorirakennuksen+kaikissa+ty%f6vaiheissa+ongelmia

• Kaikki turvallisuusmääräykset eivät ole siirtyneet alihankintaketjussa. Säteilyturvakeskuksen apulaisjoht. Marja-Leena Järvinen muistuttaa.

• Reaktorin pääkiertopiiron valtvan kokoiset putket tehtiin Ranskassa ensin vääränlaisesta materiaalista.

• Reaktorirakennuksen suojauksen toteutuksessa on ollut joukko ongelmia. Rakennuksen sisälle tuleva kaasutiivis teräsvuorauksen kohdalla tehtiin virheitä jo alkuvaiheissa.

The Independent 20.1.2008 – Power failure: What Britain should learn from Finland’s nuclear saga (Mitä Britannian tulisi oppia Suomen atomivoimasadusta)

http://news.independent.co.uk/sci_tech/article3342111.ece

• Se juhlittiin kaikkien tulevien reaktoreiden mallina – mutta sitten he yrittivät rakentaa sitä

• Ei kestänyt kauan ennen kuin OL 3 oli turvallisuusongelmien, rakennusvirheiden, nousevien kustannusten ja kroonisen myöhästymisen kohtaama.

• OL 3 toimii varoituksena siitä, että atomivoimaloiden rakentaminen on edelleen arvaamaton ja kallis bisnes.

Kampamaneettiongelma: (Taloussanomat 7.9.2007)

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2007/09/07/Kampamaneetti+mutkistaa+Olkiluoto+4%3An+valmistelua/200721866/382

• Merentutkimuslaitos löysi elokuussa 2007 Itämerestä hälyttäviä määriä ekosysteemille erittäin vaarallisia amerikankampamaneetteja.

• Suurimmat esiintymät Selkämerellä.

• Lisääntyminen johtuu meriveden lämpenemisestä.

• Olkiluodosta valuva jäähdytysvesi 13 astetta merivettä lämpimämpi.

”Kylpyammekäyrä” - Ikääntyvät reaktorit aiheuttavat ongelmia

• Saksa:

Krümmel, kesäkuu 2007, vakava palo

Brunsbüttel, kesäkuu 2007, suljettava oikosulun takia.

(250.000 asiakasta jätti Vattenfallin)

• Ruotsi:

Forsmark, heinäkuu 2006, Saksan energiaministeriön selvityksen mukaan

suuronnettomuus puolen tunnin päässä

http://www.spiegel.de/politik/ausland/0,1518,449299,00.html

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article482202.ab

http://www.expressen.se/1.537194

http://www2.unt.se/avd/1,,MC=1-AV_ID=581588,00.html

http://www.ippnw.org/Events/Past/17th/Speakers/LarsHoeglund.pdf

Ringhals, elokuu 2007 savuava generaattori, turbiini pysähtyi

Oskarshamn, heinäkuu 2007, öljyvuoto turbiinissa

• Suomi:

Loviisa, syyskuu 2007, toinen reaktori suljettiin turbiinin säätövian vuoksi. Toinen reaktori oli suljettu vuosi-tarkastuksen johdosta

Olkiluoto 2, kesäkuu 2007, palo sammutettiin käsisammuttimella

Olkiluoto 2, 4.9.07, reaktori pysäytettiin generaattorin jäähdytysjärjestelmässä todetun

häiriön johdosta. Takaisin verkkoon 5.9.

Olkiluoto 2, 29.12.07, lyhyt tuotantokatkos. Päähöyryventtiilien testausta. Takaisin verkkoon lähes

heti.

Olkiluoto 2, 30.12.07, reaktorin tehonnoston aiheuttma pikasulku. Nopeasti takaisin verkkoon.

Olkiluoto 2, 5.1.08, pikasulku jäähileen takia. Takaisin verkkoon 6.1.08

Loviisan reaktorit käyttöön 1977 ja 1981 - Alunperin 490 MW/reaktoria (VVER)

Olkiluodon reaktorit käyttöön 1979 ja 1982 - Alunperin 840 MW/reaktoria (ABB)

”Lastentaudit” aiheuttavat ongelmia

• USA:

Ferm 1966, ytimen osittainen sulaminen, toiminnassa 2 kk

Browns Ferry 1974, tulipalo, vuoden korjaukset, toiminnassa 6 kk

Three Mile Island 1978, ytimen osittainen sulaminen, toiminnassa 3 kk

• Neuvostoliitto:

Tshernobyl 1986, reaktori paloi yli viikon, toiminnassa 19 kk

• Ranska:

St.Laurent des Eaux 1966, 200 kg polttoainetta suli, toiminnassa 4 kk

• Tshekki:

Temelin, 1-yksikkö käyttöön kesäkuussa 2002, 2-yksikkö toukokuussa 2003.

Voimalassa kesällä 2007 sadastoinen (102) häiriötilanne.

• TÄHÄN LISÄTTÄVÄ:

ilmastomuutoksen aiheuttama kuivuus ja kuumuus, maanjäristykset, terrorismi, atomiaseiden leviäminen jne.

OL3 taloudelliset ongelmat

• Finanznachrichten.de, 13.8.2007:

http://www.finanznachrichten.de/p.asp?id=8802920

Arevalle todennäköisesti 500-700 miljoonan euron lisä-kustannukset OL3:n myöhästymisestä jälleen kerran.

Kustannukset tulevat niiden lähes 700 miljoonan euron lisäksi, jotka kohtasivat yritystä viime vuonna kun ilmoitettiin 18 kuukauden myöhästymisestä.

La Tribune –lehti: uudet lisäkustannukset ei tulla mainit-semaan Arevan ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksissa, mutta ne nostavat OL3:n lisäkustannukset noin 1.5 miljardiin. Arvioidut kustannukset: 3 miljardia.

• Kauppalehti Online 27.8.2007:

http://www.kauppalehti.fi/avar/plehti/index.jsp?xid=2521365&date=2007/08/27

Reaktorin jäähdytyspiirien valettuja rakenteita on tehty uusiksi, paineastian palasia on valettu uusiksi. Höyrys-timiä, pääkiertopumppuja ja -putkia on korjattu.

Pääosan laadunvalvonnasta hoitavat laitevalmistajat.

TVO tilasi reaktorin kiinteään hintaan ja kiinteällä aika-taululla. Sakot kirjattu sopimukseen myöhästymisen varalta.

Sopimusjuristit arvioivat vuosi sitten, että myöhästymis-sakot voivat olla rakentajalle 150-225 miljoonaa euroa.

• Bloomberg 5.9.2007:

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aFh1ySJ.lYQc&refer=home

(New Yorkilainen talouselämän uutis- ja mediayritys, yli 9.000 työntekijää 125 toimistossa ympäri maailmaa)

Mainittiin: Halkeamia hitsaussaumoissa, käyttö-kelvottomia jäähdytysputkia, perustan epäilyttävä betoni. Projekti vähintään 2 vuotta myöhässä.

Luc Oursel, ent. Ranskan teollisuuden ministeriö-virkamies tuli Arevaan tammikuussa 2007:

”On kuunneltava työmaan ihmisiä...Tämä ei ole byrokraateille.”

Paul Joskow, Cambridge’in Massachusetts teknologia-instituutin energia- ja

ympäristötutkimuskeskuksen johtaja:

”Atomivoimateollisuus on tehnyt hyvin optimistisia rakennuskustannus-arvioita, mutta niille ei löydy mitään kokemuksellista perustaa.”

• Herald Tribune, 6.9.2007

http://www.iht.com/articles/2007/09/05/bloomberg/bxnuke.php

Suomalainen atomivoimala osoitus atomivoima-teollisuuden toistuvista ongelmista.

Mainittiin: Halkeamia reaktorikuoren hitsaussaumoissa, käyttökelvottomia jäähdytysputkia, perustan epäilyttävä betoni. Projekti vähintään 2 vuotta myöhässä.

Suomen kokemukset: Maailman-laajuisen atomivoima-teollisuuden mainostama ”atomivoimarenessanssi” taloudellisesti kannattavana vaihtoehtona hiilelle ja kaasulle ei ehkä tarjoakaan paljon edistystä viime sukupolven ajasta.

Silloin uusien reakttoreiden myöhästymiset ja kustannusten ylittämiset maksoivat investoijille miljardeja dollareita

• Kauppalehti Online 11.9.2007

http://www.kauppalehti.fi/avar/plehti/index.jsp?xid=2546439&date=2007/09/11

Suurten sähkönostajien edunvalvoja Elfin Oy:

OL3:n myöhästyminen maksaa 3 miljardia euroa, kun markkinoille ei tule ajoissa halvempaa ydinsähköä.

Tämän laskun maksavat pohjoismaiset sähkönkäyttäjät

Atomivoima joudutaan 2009-2011 korvaamaan hiili-lauhteella.

OL3:n osakkuusyhtiöt (mm. Pohjolan Voima, Fortum) joutuvat arvion mukaan

hankkimaan päästöoikeuksia 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Tästä voi syntyä

500 miljoonan euron lisälasku kun OL3 on 2,5 vuotta myöhässä.

Uraanin louhinta

• Kauppa- ja teollisuusminsteri Mauri Pekkarinen:

Jos Suomi käyttää atomivoimaa moraalinen velvollisuu-temme on myös tuottaa uraania omaan käyttöön.

• Paljon käytetty argumentti:

Tämä lisäisi atomivoimaloidemme omavaraisuutta.

• Säteilyturvakeskuksen joht. Tero Varjoranta (Seura 18/07):

”Vaikka meillä olisi omia uraanikaivoksia, meillä ei ole teknologiaa rikastaa

malmia ydinpolttoaineeksi.”

• Kaivoslaki vuodelta 1965 on täysin vahentunut.

Se suorastaan kutsuu ulkomaisia yrityksiä Suomeen.

Ruotsissa kunnilla on veto-oikeus.

Geologian professori Matti Saarniston mielestä (Kaleva.plus 19.10.07) ”antiikinaikuinen” kaivoslaki

on keskeinen uraaninetsinnän vauhdittaja.

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=687533

• Ulkomaiset louhintayritykset mainostavat kotisivuillaan:

Poliittinen ilmapiiri on atomivoimaystävällinen.

Löytyy paljon puhdasta vettä.

Alueilla, joilla uraanin louhintaa suunnitellaan ei asu paljon ihmisiä.

• Valtausoikeus 10.10.07 – Cogema/Areva Eno ja Kontiolahti (Areva rakentaa OL3)

• Valtausoikeus 19.1.2007 – Namura Finland Kuusamo

• Lisäksi lukuisia varauksia (25 – 35)

• Geologian professori Matti Saarnisto (Gelogian tutkimuskeskuksen entinen tutkimusjohtaja) (Kaleva.plus 19.10.07): Uraaniyhtiöt saavat meillä operoida liian vapaasti...Eivät kaivosyhtiöt ole Suomessa huviksensa tonkimassa maata.

Mistä ihmeestä ovat ne väitteet, ettei täällä ole taloudellisesti kannattavaa pohjaa kaivostoiminnalle?

Saarnisto korostaa, ettei hänellä ole mitään malminetsintää ja kaivostoimintaa vastaan...Uraani on

kuitenkin poikkeus.

Kun GTK vetosi siihen, että Suomeen kannattaa tuoda kaivosyhtiöitä, koska täällä voidaan

kaivostoimintaa hoitaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, minulla kolahti. Oli se sen

verran irvokasta. En tunne yhtään uraanikaivosta maailmalla, jossa olisi onnistuttu.

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=687533

• Valtiontalouden tarkastusvirasto 14.11.2007

Kaivoslaki kaipaa perusteellista remonttia:

Kauppa- ja teollisuusministeriön kaivostoimintaan liittyvät tehtävät ovat osittain keskenään ristiriidadssa ja saattavat vaarantaa sen riippumattomuuden lupaviranomaisena.

Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 1965, mutta periaatteellisilta osiltaan se on säilynyt samana jo vuosisatojen ajan.

Kaivostoimintaa on Suomessa siirtynyt suurelta osin kansainvälisten yritysten haltuun..

Kaivoskivennäiset ovat uusiutumattomia luonnovaroja ja kansallisvarallisuutta, joten niitä on käytettävä harkitusti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

http://www.vtv.fi/print_page.phtml?menu_id=2&lang=1&chapter_id=8118

• Cogema/Areva on Ranskassa louhinut uraania 200 paikkakunnalla. Maaperä on juuston tavoin täynnä reikiä.

Toiminnan loputtua alue on suljettu. Suurin osa saneeraus-kustannuksista on siirretty yhteiskunnalle. Limousinin alueelta löytyy ruosteista metalliromua, radioaktiivisia altaita, jätteellä täytettyjä monttuja. Tuomioistuimen kautta Cogemaa yritetään asettaa vastuuseen tuhoista.

http://www.naisetrauhanpuolesta.org/?dir=tiedotteet&op=20

http://www.naisetrauhanpuolesta.org/?dir=tiedotteet&op=17

Louhintaprosessi:

• Yli 90 prosenttia louhitusta massasta muuttuu jätteeksi louhitun maa-aineksen muodossa ja aiheuttaa erilaisia vahingollisia päästöjä.

• Louhinnassa louhittavat malmimassat ovat valtavia. Louhittu malmi sisältää yleensä hyvin vähän uraania (0.1 – 2 %).

Mitä matalampi pitoisuus sitä enemmän kasvihuone-päästöjä aiheuttavaa energiaa tarvitaan massan käsittelemiseksi.

• Yli 80 prosenttia uraaninlouhinnan radioaktiivi-suudesta jää valtaviin säteileviin jätekivivuoriin.

• Pohjaveden poissa pitämiseksi kaivoksista suuria määriä saastunutta vettä pumpataan maan pinnalle.

Eri järjestelmien kautta se joutuu alueen vesistöihin.

• Uraanin erottamiseksi kallio murskataan hiekaksi, johon sekoitetaan erilaisia kemikaaleja. Nämä irrottavat uraanin, mutta samalla myös muita raskasmetalleja.

• Jätteet sisältävät siis paitsi radioaktiivisia aineita myös metalleja sekä myrkyllisiä aineita kuten nikkeliä, arseenia, aluminiumia, sulfideja, sulfaatteja jne.

Nämä aineet jäävät jopa tuhansiksi vuosiksi luontoon.

• Aineet leviävät tomun ja hiekkapölyn mukana ilmaan ja vesistöihin ja myrkyttävät ihmisiä ja luontoa.

• Uraanin rikastaminen on pitkä kemiallinen prosessi.

Uraani muuttaa muotoaan monen kertaan: kiinteä – jauhemuotoinen – liukeneva – kaasu – liukeneva – jauhemuotoinen – kiinteä.

• Nämä prosessit vievät paljon energiaa.

Jokaisen käsittelyn yhteydessä syntyy vaarallista jätettä.

Käsittelyvaiheet käsittävät onnettomuus- ja päästöriskejä.

• Vaikka riskit syntyvätkin ulkomailla, Suomen on kannettava vastuunsa myös näistä riskeistä.

• Lisäksi rikastamisprosessi aiheuttaa paljon vaarallisia kuljetuksia. Urencon uraanijätettä viedään Venäjälle.

Reaktorin käytetty polttoaine

• Käytetty reaktoripolttoaine on ympäristön ja terveyden kannalta vaarallisinta ihmisen aiheuttamaa ainetta.

• Missään päin maailmaa ei vielä käytössä loppusijoitusta. Suomessa eduskunnan päätös: toukokuu 2001 (159-3)

• USA:n tiedeakatemia:

Käytetty reaktoripolttoaine on pidettävä eristettynä ihmisistä ja ympäristöstä 300.000 – 1.000.000 vuotta (Environment News Service August 9, 2005)

http://www.ens-newswire.com/ens/aug2005/2005-08-09-04.asp

• Ruotsissa ja Suomessa loppusijoitushankkeet perustuvat samaan KBS-3 –malliin. Loppusijoituksen tulee toimia turvallisesti ainakin 100.000 vuotta,

• KBS-3: Jätteet haudataan noin 500 metrin syvyyteen kuparikapseleissa, betoniittisaven ympäröiminä.

Loppusijoitus suljetaan sementillä.

• Suomessa paikaksi on valittu Olkiluodon saari. Jätteiden sijoittaminen aloitetaan 2020.

Saaresta on hiljattain saatu näyttöä, että sitä ympäröivillä alueilla tapahtui voimakas maanjäristys noin 9.900 vuotta sitten.

• Oulun yliopiston seismologin Elena Kozovskayan mukaan Perämeren alueen seismisyydestä ei ole riittävästi tutkimustietoa atomivoimalan rakentamispäästöstä varten (Kaleva.plus 21.7.2007).

Entäs loppusijoitus?

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=669515

• Suomi vapautui jääkauden jäästä noin 9.000 vuotta sitten.

KBS-menetelmää on kehitetty viimeisten 30 vuoden ajan vastaamatta siihen miten se kestäisi uuden jääkauden.

• Jääkauden jääkerros saattaa olla jopa kolme kilometriä paksu. Jään paino painaa kallioperää alas ja lisää kapseleihin kohdistuvaa rasitusta.

• Mannerjään vetäytyessä sulava vesi, jolla on korkea happipitoisuus saattaa tunkeutua loppusijoitus-tunneleihin vahingoittaen kuparikapseleita korroosiolla.

• Tunnettu ruotsalainen tutkijakolmikko on todennut, että kupari saattaa ruostua kun se reagoi hapettoman veden kanssa. Jos kapselit alkavat ruostua ne saattavat romahtaa jo 1.000 vuoden päässä (SvD14.10.2007, Osäker förvaring av kärnavfallet)

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/artikel_495605.svd

• Tulee tapahtumaan monta suurta maanjäristystä, kun maa jääkauden aikana painautuu alas ja nousee jälleen. Tämä saattaa vahingoittaa kalliota ja kuparikapseleita.

• Ruotsissa käydään vilkasta keskustelua KBS- menetelmästä.

• Onko vastuullista sijoittaa loppusijoitustilat rannikolle kuten sekä Ruotsissa että Suomessa on suunnitteilla?

Eräiden asiantuntijoiden mukaan tilojen sijoittaminen sisämaahan olisi pohjavesivirtojen kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin rannikko-vaihtoehto, jossa pohjavesivirrat kulkevat kohti Itämerta.

• Vaihtoehdoksi on myös ehdotettu:

- Syviä porausreikiä. Kapselit 3-5 kilometrin syvyyteen.

http://www.mkg.se/pdf/MKG_rapport1_djupa_borrhal_maj2006.pdf

- Kuivavarastointia, DRD-menetelmä. Jätettä on mahdollista valvoa, purkaa,

korjata, käyttää ja siirtää. Menetelmä on paljon halvempi kuin KBS-3.

http://www.nuwinfo.se/waste2007/10-morner20070428.pdf

• Säteilysuojainstituutin ja atomivoimaviranomaisen asettama tarkasteluryhmä on käynyt läpi Ruotsin loppusijoituksesta vastaavan SKB:n alustavan turvallisuusarvioinnin (Statens strålskyddsinstitut) (Statens Kärnkraftsinspektion) (Upsala Nya Tidning, Tvivel kring slutförvar i berg, 14.3.2007).

http://www2.unt.se/avd/1,1786,MC=1-AV_ID=591111,00.html?from=read_more

• Tulos vuoden 2006 lopussa: Tarvitaan aikaa ja pohdintaa, ennen kuin päätetään menetelmästä ja paikasta.

• Ryhmän esittämä raportti: ”viranomaisten mielestä suhteellisen tiukka aikataulu muodostaa tärkeimmän syyn sille, että SKB:n hakemuksen perustana olevat asiakirjat saattavat olla riittämättömät”.

• Ryhmän kritiikki:

SKB ei ole käsitellyt kaikkia niitä kysymyksiä, joita yritys itse aikoinaan suunnitteli käsittelevänsä.

SKB on muuttanut omia aikaisempia vaatimuksia ja toivomuksia loppusijoitus-paikkatutkimusten aikana.

• Ruotsin loppusijoitus tulee kalliimmaksi koska jätteen volyymi on kasvanut reaktoreiden pitkittyneiden toiminta-aikojen johdosta (Stockholm TT 27.9.2007).

Entäs Suomessa?

http://193.44.241.229/article/1,1786,MC=3-AV_ID=657333,00.html?from=latestnav

• Naturvårdsverket, Miljöaktuellt huhtikuu 2007:

kun SKB:n hakemus jätetään vuonna 2009 ympäristö-oikeudelle tutkittavaksi, se tulee olemaan Ruotsin kaikkien aikojen suurin ympäristöoikeuskäsittely.

• Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson arvioi KBS-3 menetelmää Ruotsin sosiaalidemokraattien puolue-kokouksessa marraskuun 2005 alussa (Östran 2.11.05, Mångmiljardsatsningen som Perssson tvivlar på):

http://www.ostran.se/harkiv/ost/2005/11/02/OST20051102B1ENU1003_1_3.htm

”Itse muutuin vakuuttuneeksi atomivoiman vastustajaksi, kun aloin tutustua jätekysymyksiin. Jos on vieraillut Oskarshamnin laboratoriossa ja nähnyt miten loppusijoitus tullaan hoitamaan, niin tuntee vaistomaisesti, että tämä (menetelmä) ei ole moderni.”

Suomesta koko Euroopan jätehauta?

• Suomi ja Ruotsi ovat yhteisesti kehittäneet KBS-menetelmän. Näyttää siltä, että Suomi on ensimmäisenä maailmassa ottamassa loppusijoitusluolansa käyttöön.

• Upsala Nya Tidning 12.3.07, Finland närmar sig ett slutförvar i rekordfart: ”Suomi lähestyy loppu-sijoitusta ennätysajassa”, kun Ruotsissa vielä keskustellaan vielä paikan valinnasta.

http://www2.unt.se/avd/1,1786,MC=1-AV_ID=590373,00.html?from=read_more

• Naturvårdsverket, Miljöaktuellt huhtikuu 2007: Ruotsin ympäristöoikeuden ympäristöneuvos Sven Bengtsson:

On mahdollista, että loppusijoitus-paikan rakentamisen aloitus siirtyy vuoteen 2022.

Olkiluodon loppusijoitus käyttöön 2020.

• Atomienergiajärjestö IAEA:ssa (Multilateral Approaches to the Nuclear Fuel Cycle) ja EU:n tasolla on puhuttu muutamasta yhteisestä loppusijoituksesta kaikkien maiden jäteratkaisuksi.

• EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs seminaarissa Brysselissä helmikuussa 2005: EU:n on ratkaistava korkea-aktiivisen jätteen ongelma.

• Piebalgs vaati yhteisiä hankkeita geologisiksi ratkaisuiksi. Hän ei puhunut uudesta teknologisesta tutkimuksesta vaan tutkimuksesta, joka nimenomaan koskee paikan sopivuutta toimia ”isäntänä” (host) loppusijoitukselle.

Andrid Piebalgs, Speech/05/122

”European Union needs a clear answer on nuclear waste”

Workshop ”Nuclear waste: facts and choices” Brussels, 28th February 2005

• Saksalainen Capital-talouslehti 4.10.2006, Wohin mit dem Atommüll aus deutschen Kernkraftwerken?:

http://www.capital.de/politik/100004887.html

Olkiluoto sopiva paikka EU-alueen käytetylle reaktori-polttoaineelle sopivaa maksua vastaan. Kehuttiin atomivoimamyönteistä ilmapiiriä, vähäistä asukasmäärää ja muistuttiin alueen heikosta taloudellisesta tilanteesta.

• E.ON:in vuosikokousessa Essenissä 3.5.2007 pääjohtaja Wulf Bernotatin vastaus Ulla Klötzerin esittämään kysymykseen: Jos E.ON tuottaa käytettyä reaktori-polttoainetta Suomessa, se jää Suomeen loppu-sijoitettavaksi.

• Kysymykseen onko E.ON:illa suunnitelmia tuoda muuta kuin Suomessa tuotettua korkea-aktiivista jätettä Suomeen, Benotat vastasi: Se on poliittinen päätös, joka tehdään Suomessa.

• Per Cramér, EU- ja kansainvälisen oikeuden professori, Göteborgin kauppakorkeakoulu: Ruotsia voidaan pakottaa ottamaan vastaan korkea-aktiivista jätettä EU:sta (Göteborgs-Posten 20.6.2005, Sverige kan tvingas ta emot kärnavfall).

• Ruotsin EU-neuvotteluissa -94 laadittiin pöytäkirja-julistus. Se kieltää ulkomaisen jätteen välivarastoinnin ja loppusijoituksen Ruotsissa. Suomella sama status.

• Cramér: On lievästi sanoen naiivia uskoa, että julistuksella olisi oikeudellista arvoa. Olisi diskriminoivaa kieltää kansallisten etujen vuoksi yksi EU:n pääperiaatteita, nimittäin tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen.

• Olisi tärkeää selvittää tämä oikeudellinen ongelma perusteellisesti, jotta saataisiin edes poliittinen vahvistus julistuksen oikeudellisesta arvosta.

http://www.gp.se/gp/road/Classic/shared/printArticle.jsp?d=119&a=22128

Atomivoiman hiilidioksidipäästöt

• Atomivoiman lisärakentamisargumentti:

Se ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Useiden asian-tuntijoiden mukaan väite ei pidä paikkaansa atomi-voiman koko elinkaari huomioon otettaessa.

• Toukokuussa 2007 EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimas Ruotsin radion haastattelussa:

Myös atomivoima aiheuttaa kasvihuonepäästöjä uraaninlouhinnan yhteydessä. Dimas varoitti atomivoiman käyttämisestä kasvihuoneongelman ratkaisemiseksi sen monien vielä ratkaisemattomien ongelmien vuoksi.

http://sr.se/ekot/arkiv.asp?DagensDatum=2007-05-05&Artikel=1349677

• Saksan Öko-Instituutti, tammikuu 2006 raportti: Comparison of Greenhouse-Gas Emissions and Abatement Cost of Nuclear and Alternative Energy Options from a Life-Cycle Perspective, Institute for Applied Ecology, Darmstadt, January 2006

http://oeko.de/service/gemis/files/doku/nuclear_co2paper_update2006.pdf

- vertailtiin eri energiantuotantomuotojen päästöjä ja päästöjen leikkaamisen kustannuksia

energiamuodon koko elinkaari huomioon ottaen.

- Raportti mm. Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja reaktoriturvallisuusministeriön, opetus- ja

tutkimus-ministeriön, valtiollisen ympäristöhallituksen kustantama.

- Uraaninlouhinta aiheuttaa huomattavia kasvihuone-päästöjä, uusiutuvat energialähteet sekä

energiatehokkuus aiheuttavat pienempiä kasvihuonepäästöjä kuin atomivoima.

Atomivoima kasvihuoneilmiön torjumiseksi

• Saksan Heinrich Böll säätiö, marraskuu 2005 raportti: Nuclear Power Myth and Reality, Nuclear Energy and Climate Change, Nuclear Issues Paper No. 6, Nov 2005

http://www.boell.de/downloads/oeko/NIP6%20MatthesEndf.pdf

- käydään läpi atomivoimaan liittyviä haasteita, riskejä, vaihtoehtoja. Yhteenvedossa todetaan,

että ilmaston lämpenemiseen ja atomivoimaan liittyy riskejä mutta:

”Jos verrataan olemassa olevia vaihtoehtoja, uusiutuvista energiamuodoista

kasvihuonepäästöjä aiheuttaviin energiamuotoihin, mikään muu vaihtoehto kuin

atomivoima ei sisällä niin laajoja riskejä ympäristölle, ekosysteemille sekä sosiaaliselle ja

taloudelliselle järjestelmälle kuin on otaksuttavissa atomivoiman kohdalla.”

• Huhtikuu 2007 yhdysvaltalainen tutkimus- ja tiedottamisjärjestö, Council on Foreign Relations, ja Washingtonin ja Leen yliopistot, raportti:

Nuclear Energy: Balancing Benefits and Risks

http://www.cfr.org/content/publications/attachments/NuclearEnergyCSR28.pdf

- Järjestön tiedeasiantuntijan, Charles Ferguson: Atomivoima ei ole vastaus ilmastomuutoksen

haasteisiin

- Jotta voitaisiin huomattavasti vaikuttaa kasvihuoneilmiön torjumiseen, olisi rakennettava uusia

reaktoreita nopeassa tahdissa. Se aiheuttaisi hankaluuksia hankkia rakenta-miseen sopuhintaisia

rakennusmateriaaleja, koulu-tettuja työntekijöitä sekä saavuttaa vaativia turvallisuusnormeja.

- Atomivoiman vaaroja vähätellään. Jäteongelma on erityisen huolestuttavia.

• Huhtikuussa 2007 Ottmar Edenhofer, Potsdam-ilmastontutkimusinstituutin pääekonomisti sekä YK:n ilmastoneuvoston jäsen, Frankfurter Rundschaun haastattelussa:

Frankfurter Rundschau, 30.04.2007 "Klimaschutz geht ohne Atomkraft"

- Atomivoiman rooli ilmaston suojelemiseksi on vaatimaton.

- Ainoastaan olemassa olevien yli 400 vanhenevien reaktoreiden korvaamiseksi tarvitaan

satoja uusia reaktoreita.

Se on teknisesti mahdollista mutta kansantaloudellisesti järjetöntä. On olemassa vaihtoehtoja,

jotka talouden kannalta ovat yhtä hyviä.

• Yhdysvaltalainen Keystone Center, kesäkuu 2007 raportti: The Nuclear Power Joint Fact-Finding. Laatimiseen osallistui 27 arvovaltaista asiantuntijaa, mm. atomienergia-instituutti Nuclear Energy Insitute:in, GE Energy – Nuclearin, American Electric Powerin edustajia.

http://www.keystone.org/spp/documents/FinalReport_NJFF6_12_2007(1).pdf

• Atomivoima ei ole erityisen edullista

• Käytetyn polttoaineen loppusijoitusongelmaa ei ole ratkaistu

• Vanhojen voimaloiden osien kuluminen aiheuttaa huolia

• Radioaktiiviset aineet saattavat joutua vääriin käsiin

• Jotta atomivoimalla voitaisiin merkittävästi hidastaa kasvihuoneilmiötä, olisi rakennettava keskimäärin 14 uutta reaktoria vuodessa seuraavat 50 vuotta. Lisäksi vuosittain 7.4 reaktoria korvaamaan vanhoja reaktoreita

• Englantilainen Oxford Research Group, heinäkuu 2007 raportti ”Too Hot to Handle? The Future of Civil Nuclear Power”

http://www.oxfordresearchgroup.org.uk/publications/briefing_papers/toohottothandle.php

• Maailmanlaajuisella atomivoimaloiden lisärakentamisella ei voida merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä.

• Se vauhdittaisi atomiaseiden leviämistä ja helpottaisi radioaktiivisten aineiden joutumista terroristien käsiin.

• Atomiteollisuuden mainostama atomivoiman renessanssi kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi on pelkkä myytti.

• Sähköntarpeen kasvu 50 % seuraavan 25 vuoden aikana. Vain 25 uutta reaktoria rakenteilla. 76 suunnitteilla. 162 ehdotettu. Käytössä 429 reaktoria. Osa poistumassa käytöstä. Väestönkasvun paine.

Yhteenveto

• Suomen kansalaisilla on Suomen perustuslain 20 pykälän mukaan perustuslaillinen oikeus vaikuttaa asioihin, jotka uhkaavat heidän elinympäristöänsä.

• Tämän oikeuden takaamiseksi kaikista atomivoimaan liittyvistä asioista kuten uusien reaktoreiden rakentamisesta, uraaninlouhinnasta sekä käytetyn reaktoripolttoaineen loppusijoittamisesta on järjestettävä kansanäänestys.

• Nämä asiat vaikuttavat merkittävästi sekä nykyisten että tulevien kansalaisten terveyteen ja ympäristöön.

• Ennen kuin päätöksiä uusien reaktoreiden rakentamisesta tehdään, on perustettava korkeatasoinen riippu-mattomista tutkijoista ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva tutkimustyöryhmä.

• Ryhmälle on annettava taloudelliset edellytykset tutkia kaikki olemassa ja lähiaikoina teknisesti sovellettavissa olevat uusiutuvien energiamuotojen vaihtoehdot sekä arvioida kaikki olemassa olevat vaihtoehdot energian-käytön tehostamiseen.

• On selvitettävä perusteellisesti kaikissa EU-elimissä,

voiko Suomi kieltää ulkomailla syntyneen radio-aktiivisen jätteen varastoimisen tai loppusijoittamisen Suomen maaperällä.

• Ruotsin mallin mukaan on kansalaisjärjestöille myönnettävä rahaa valtion budjetista tiedottamiseen ja keskustelun ylläpitämiseen käytetyn reaktoripolttoaineen loppusijoitusratkaisusta.

• Koska julkisesti hallituksen taholta on kytketty yhteen atomienergiatuotanto ja uraaninlouhinta, kaikki niihin liittyvät ympäristö- ja muut vaikutukset on perusteellisesti tutkittava erilaisten lupa-arviointien yhteydessä - myös riippumattomien tutkijoiden toimesta.

• Minkäänlaisia lupia uusien reaktoreiden suunnittelulle tai rakentamiselle ei tule antaa, ennenkuin täysin vanhentunut kaivoslaki vuodelta 1965 on uusittu.

• Kunnille annettava veto-oikeus omalla alueellaan.

• On selvitettävä perusteellisesti, mistä ja millaisin seurauksin Suomen atomienergiayritykset ostavat uraaninsa.

• On vaadittava, että yritysten, jotka mahdollisesti aloittavat uraaninlouhinnan Suomessa, on maksettava etukäteen alueen täydelliseen saneeraamiseen tarvittavat rahat yksinomaan tähän tarkoitukseen perustettavaan rahastoon.

• Suomessakin on muutettava korvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä siten, että atomienergiaa tuottavat yritykset kantavat täyden taloudellisen vastuun kaikista mahdollisen suuronnettomuuden aiheuttamista kustannuksista.