Ydinvoima on kallis, tarpeeton ja riskialtis energiamuoto

Ydinvoima on kallis, tarpeeton ja riskialtis energiamuoto

Kristiinankaupunki on ehdolla Fennovoima oy:n kaavaileman ydinvoimalan sijoituspaikaksi yhdessä kolmen muun kunnan kanssa. Ydinvoimalaitosten toiminta erilaisine seurauksineen ja riskeineen koskettaa monin tavoin kaikkia suomalaisia. Siksi Kristiinankaupungin asia on kaikkien suomalaisten ja erityisesti pohjalaisten asia.
Ydinvoiman tai pitäisi sanoa atomivoiman käytöstä on liikkeellä erilaisia tietoja. Niiden todenperäisyys selviäsi kansalaisille parhaiten, kun asiasta käytäisiin avointa julkista keskustelua, jossa asiasta eri mieltä olevat saisivat tuoda kantansa esille. Näin ei Suomessa valitettavasti ole tapahtunut ja siitä johtuen suuret energiayhtiöt voivat edelleen yrittää rakentaa atomivoimaa, joka on monissa Länsi-Euroopan maissa kansalaiskeskustelun perusteella hylätty.
Atomivoiman sanotaan tuottavan päästötöntä energiaa. Kuitenkin saksalaistutkimusten perusteella atomivoima tuottaa ilmaan enemmän hiilidioksidia kuin maakaasun käyttö. Tämä johtuu sekä atomivoimalan rakentamisesta että uraanin louhinnan päästöistä.
Atomivoiman rakentamista perustellaan myös työllisyyden paranemisella.
Atomivoima työllistää kuitenkin selvästi vähemmän kuin uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Atomivoimalla tuotetun energian väitetään olevan edullista. Väite on kaukana todellisuudesta. Atomisähkön tuotannossa suuri osa kustannuksista siirretään tuleville sukupolville ja jo nykyisille veronmaksajille.
Jo aikoja sitten on selvitetty, että jos atomivoimaloiden riskit hinnoiteltaisiin kuten muun yritystoiminnan riskit, olisi atomisähkön tuotanto kannattamatonta. Eduskunta on siksi siirtänyt ydinvastuulailla kustannusvastuuta vakavan atomivoimalaonnettomuuden sattuessa veronmaksajille. Voitot sähkön tuotannosta ovat siis yksityisiä, mutta suuronnettomuuden sattuessa kansa maksaa jälkien korjaamisen.
Toinen asia on kuinka paljon jää korjattavaa, koska pahimmillaan atomivoimalaonnettomuus voi tehdä laajat alueet elinkelvottomiksi tuhansien vuosien ajaksi. Katastrofiriski on olemassa parhaimmissakin atomivoimaloissa.
Jäteongelma on todellisuudessa ratkaisematta. Radioaktiivista jätettä riittää kymmenien tuhansien vuosien ajaksi. Suomessa ei ole mitään sellaista tietoa jäteongelman ratkaisusta, jota ei olisi muualla maailmassa ja missään ei jäteongelmaan ole löydetty kestävää ratkaisua.
Energiantuotantojärjestelmä on uudistettava lähivuosikymmeninä kokonaan ja nyt on tärkeää tehdä oikeita valintoja. Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan vielä pitkään surullisenkuuluisaa ja hyvin kallista atomivoimalaa. Samanlaisia monumentteja ei pidä rakentaa enää yhtään lisää. Onneksi atomivoiman rakentaminen on turhaa eli siitä voidaan luopua.
Atomivoimalle on olemassa halvempia, turvallisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Energian säästäminen on otettava tosissaan. Uusiutuvien energialähteiden koko järkevästi käytettävissä oleva valikoima on otettava käyttöön. Puusta on Suomessa saatavissa paljon energiaa sekä öljyn korvaamiseksi lämmityksessä, että sähkön tuotantoon. Tuulivoimalla on
Suomessa valtavat mahdollisuudet. Tuuliolot ovat täällä paremmat kuin Saksassa, mutta Saksan tuulivoiman tuotanto oli v. 2006 lopussa 340- kertainen Suomen tuotantoon verrattuna. Saksan tuulivoimalla tuotettu sähkömäärä vastaa 68 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Biokaasua voidaan helposti tuottaa sekä liikennepolttoaineeksi että sähkön tuotantoon.
Yhdestä säilörehupaalista – olet varmaan nähnyt pelloilla noita valkoisia pallukoita – saadaan biokaasua niin paljon, että henkilöauto kulkee sillä 700 kilometriä.
Toukokuussa 2007 pidetyssä energiaseminaarissa erään suuren metsäteollisuusyrityksen edustaja sanoi kauppa- ja teollisuusministerille: ”Älkää rakentako uusiutuvia (energioita), sillä se estää ydinvoiman lisärakentamisen”. Selvästi sanottu.
Tähän asti ovat suurteollisuus ja sitä pokkuroiva Suomen poliittinen johto onnistuneet jarruttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. On jo korkea aika vaatia, että totuus tulee esiin ja aloitamme siirtymisen kohti kestävää energian tuotantoa ja käyttöä.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Alajärvi

p.0400 565 366
pesa@japo.fi
------------------------------------------------------------------

******************************************************************************************

Koti - Hem - Home Allekirjoita adressi www.adressit.com/kilgrund Underteckna vår adress www.adressit.com/kilgrund Sign the protest list at www.adressit.com/kilgrund	Ydinvoima on kallis, tarpeeton ja riskialtis energiamuoto Kärnkraften är en dyr, onödig och riskfylld energiform
	Ydinvoima on kallis, tarpeeton ja riskialtis energiamuoto Kristiinankaupunki on ehdolla Fennovoima oy:n kaavaileman ydinvoimalan sijoituspaikaksi yhdessä kolmen muun kunnan kanssa. Ydinvoimalaitosten toiminta erilaisine seurauksineen ja riskeineen koskettaa monin tavoin kaikkia suomalaisia. Siksi Kristiinankaupungin asia on kaikkien suomalaisten ja erityisesti pohjalaisten asia. Ydinvoiman tai pitäisi sanoa atomivoiman käytöstä on liikkeellä erilaisia tietoja. Niiden todenperäisyys selviäsi kansalaisille parhaiten, kun asiasta käytäisiin avointa julkista keskustelua, jossa asiasta eri mieltä olevat saisivat tuoda kantansa esille. Näin ei Suomessa valitettavasti ole tapahtunut ja siitä johtuen suuret energiayhtiöt voivat edelleen yrittää rakentaa atomivoimaa, joka on monissa Länsi-Euroopan maissa kansalaiskeskustelun perusteella hylätty. Atomivoiman sanotaan tuottavan päästötöntä energiaa. Kuitenkin saksalaistutkimusten perusteella atomivoima tuottaa ilmaan enemmän hiilidioksidia kuin maakaasun käyttö. Tämä johtuu sekä atomivoimalan rakentamisesta että uraanin louhinnan päästöistä. Atomivoiman rakentamista perustellaan myös työllisyyden paranemisella. Atomivoima työllistää kuitenkin selvästi vähemmän kuin uusiutuvien energialähteiden käyttö. Atomivoimalla tuotetun energian väitetään olevan edullista. Väite on kaukana todellisuudesta. Atomisähkön tuotannossa suuri osa kustannuksista siirretään tuleville sukupolville ja jo nykyisille veronmaksajille. Jo aikoja sitten on selvitetty, että jos atomivoimaloiden riskit hinnoiteltaisiin kuten muun yritystoiminnan riskit, olisi atomisähkön tuotanto kannattamatonta. Eduskunta on siksi siirtänyt ydinvastuulailla kustannusvastuuta vakavan atomivoimalaonnettomuuden sattuessa veronmaksajille. Voitot sähkön tuotannosta ovat siis yksityisiä, mutta suuronnettomuuden sattuessa kansa maksaa jälkien korjaamisen. Toinen asia on kuinka paljon jää korjattavaa, koska pahimmillaan atomivoimalaonnettomuus voi tehdä laajat alueet elinkelvottomiksi tuhansien vuosien ajaksi. Katastrofiriski on olemassa parhaimmissakin atomivoimaloissa. Jäteongelma on todellisuudessa ratkaisematta. Radioaktiivista jätettä riittää kymmenien tuhansien vuosien ajaksi. Suomessa ei ole mitään sellaista tietoa jäteongelman ratkaisusta, jota ei olisi muualla maailmassa ja missään ei jäteongelmaan ole löydetty kestävää ratkaisua. Energiantuotantojärjestelmä on uudistettava lähivuosikymmeninä kokonaan ja nyt on tärkeää tehdä oikeita valintoja. Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan vielä pitkään surullisenkuuluisaa ja hyvin kallista atomivoimalaa. Samanlaisia monumentteja ei pidä rakentaa enää yhtään lisää. Onneksi atomivoiman rakentaminen on turhaa eli siitä voidaan luopua. Atomivoimalle on olemassa halvempia, turvallisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Energian säästäminen on otettava tosissaan. Uusiutuvien energialähteiden koko järkevästi käytettävissä oleva valikoima on otettava käyttöön. Puusta on Suomessa saatavissa paljon energiaa sekä öljyn korvaamiseksi lämmityksessä, että sähkön tuotantoon. Tuulivoimalla on Suomessa valtavat mahdollisuudet. Tuuliolot ovat täällä paremmat kuin Saksassa, mutta Saksan tuulivoiman tuotanto oli v. 2006 lopussa 340- kertainen Suomen tuotantoon verrattuna. Saksan tuulivoimalla tuotettu sähkömäärä vastaa 68 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Biokaasua voidaan helposti tuottaa sekä liikennepolttoaineeksi että sähkön tuotantoon. Yhdestä säilörehupaalista – olet varmaan nähnyt pelloilla noita valkoisia pallukoita – saadaan biokaasua niin paljon, että henkilöauto kulkee sillä 700 kilometriä. Toukokuussa 2007 pidetyssä energiaseminaarissa erään suuren metsäteollisuusyrityksen edustaja sanoi kauppa- ja teollisuusministerille: ”Älkää rakentako uusiutuvia (energioita), sillä se estää ydinvoiman lisärakentamisen”. Selvästi sanottu. Tähän asti ovat suurteollisuus ja sitä pokkuroiva Suomen poliittinen johto onnistuneet jarruttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. On jo korkea aika vaatia, että totuus tulee esiin ja aloitamme siirtymisen kohti kestävää energian tuotantoa ja käyttöä. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Alajärvi p.0400 565 366 pesa@japo.fi ------------------------------------------------------------------ Kärnkraften är en dyr, onödig och riskfylld energiform Kristinestad är på förslag till förläggningsort för det av Fennovoima planerade nya kärnkraftverket tillsamman med tre andra kommuner. Kärnkraftverkens verksamhet med alla sina följder och risker berör på många sätt alla finländare. Därför är Kristinestads angelägenhet alla finländares och speciellt alla österbottningars angelägenhet. Divergerande uppgifter om användningen av kärnkraft, eller atomkraft borde man väl säga, är i omlopp. sanningshalten i dem skulle bäst bli uppenbar för medborgarna genom en öppen offentlig diskussion, där de som är av olika åsikter om frågan skulle få föra fram sina synpunkter. Så har tyvärr inte skett i Finland och därför kan de stora energibolagen fortfarande försöka bygga atomkraft, som i många västeuropeiska länder redan förkastats på grund av medborgardiskussionen. Det sägs att atomkraften producerar utsläppsfri energi. Enligt tyska undersökningar orsakar dock en användning av atomkraft mera koldioxid i luften än en användning av jordgas. Detta beror på såväl byggandet av kärnkraft som på utsläpp som förorsakas av brytandet av uran. Utbyggandet av atomkraft brukar också allmänt motiveras med att sysselsättningen skulle förbättras. Atomkraften sysselsätter dock klart mindre än en användning av förnybara energikällor. Det påstås att den energi, som produceras med hjälp av atomkraft vore förmånlig. Påståendet ligger dock långt från verkligheten. Vid produktionen av atomenergi överförs en stor del av kostnaderna på kommande generationer och också på nuvarande skattebetalare. Redan för länge sedan har det klarlagts, att ifall riskerna för atomkraften prissattes på samma sätt som riskerna för annan företagsverksamhet, skulle produktionen av atomelektricitet bli olönsam. Därför har riksdagen genom atomansvarighetslagen stadgat, att en del av kostnadsansvaret ifall av en allvarlig atomkraftsolycka överförs på skattebetalarna. Vinsterna för produktion av elektricitet är alltså privata, men ifall av en storolycka är det folket som står för kostnaderna. En helt annan sak är, hur mycket det finns att reparera efter en sådan olycka, ty i värsta fall kan den göra vidsträckta områden livsodugliga för tusentals år framåt. Också de bästa atomkraftverken är belastade med risk av katastrof. Avfallsproblemet är i verkligheten olöst. Radioaktivt avfall räcker för tiotals tusen år framåt. I Finland finns det ingen sådan information om lösandet av avfallsproblemet, som inte vore tillgänglig i andra länder och ingenstans har man funnit en hållbar lösning på avfallsproblemet. Systemet för energiproduktion måste helt förnyas under de närmaste årtiondena och nu är det viktigt att göra riktiga val. Det tar ännu länge att slutföra byggandet av det ökända och ytterst dyra atomkraftverket i Olkiluoto i Euraåminne. Inte ett enda liknande monument får längre byggas. Till all lycka är utbyggandet av atomkraft onödigt, vilket gör att man kan avstå från det. Det finns billigare, säkrare och mer hållbara alternativ till atomkraft. Sparandet av energi måste tas på allvar. Hela urvalet av förnybara energikällor måste tas i bruk. I Finland går det att utvinna mycket energi ur trä för att ersätta oljan såväl vid uppvärmning som vid produktion av elektricitet. Vindkraften har enorma möjligheter i Finland. Vindförhållandena är bättre här än i Tyskland, men den tyska vindkraftsproduktionen var i slutet av år 2006 340-faldig jämfört med den finska. Den mängd energi, som i Tyskland produceras med hjälp av vindkraft, motsvarar 68 % av hela energiförbrukningen i Finland. Biogas kan produceras enkelt både till bränsle för trafiken som till produktion av elektricitet. Från en ensilagepåle – du har säkert sett de där vita bollarna ute på åkrarna – utvinner man så mycket biogas att en personbil går 700 km med det. Vid ett energiseminarium, som hölls i maj år 2007 sade en representant för ett stort skogsindustriföretag till handels- och industriministern: ”Bygg inte förnybara (energiformer), ty det hindrar tilläggsbygget av kärnkraft”. Det var ganska tydligt sagt. Än så länge har storindustrin och den politiska ledningen för Finland, som kryper inför den, lyckats bromsa ibruktagandet av förnybara energikällor. Det är redan på hög tid att kräva, att sanningen kommer fram och vi påbörjar en ny övergång till en hållbar förbrukning och produktion av energi. Antti Pesonen Ordförande för Självständighetspartiet Alajärvi Tel. 0400 565 366 pesa@japo.fi ****************************************************************************************** The text is copyright of the author
Allekirjoita adressi www.adressit.com/kilgrund Underteckna vår adress www.adressit.com/kilgrund Sign the protest list at www.adressit.com/kilgrund	Aktionsgruppen/Toimintaryhmä Pro Kilgrund kilgrund at gmail.com
kontakt - yhteys - contacts kilgrund at gmail.com	sydaby.eget.net

Ydinvoima on kallis, tarpeeton ja riskialtis energiamuoto

Kärnkraften är en dyr, onödig och riskfylld energiform