| Sisältö | tausta | laivat | rakentajat | rakennus | näyttely | mallit | kirjallisuus ja linkit | vieraskirja |

LAIVANRAKENNUSPROSESSI

 

Puutavara

1800-luvun jälkipuolella oli rannikkoseudulla laivanrakennuspuusta suuri puute. Puuta jouduttiin hakea kauempaa sisämaasta (nykyisen valtatie 8:n itäpuolelta). Puu hakattiin talvella ja vedettiin hevosella laivanrakennuspaikalle. Puu sai kuivua ja syksyllä palkattiin laivanrakennusmestari, joka itse pestasi työmiehiä.

Laivanrakennus

Piirustukset laivalle tilattiin tunnetulta suunnittelijalta, ja loppukesästä tehtiin laivalle rakennusalusta. Alustalle asetettiin ensin kölipuu ja sen päälle rakennettiin keula- ja perärangat, jonka jälkeen kaaritus alkoi. Kaarien päälle laitettiin sikoköli. Seuraavaksi laitettiin kylkilaudat, alkaen alhaalta ja ylhäältä, Lautojen muotoliemiseen tarvittiin puuntaivutuslaatikko (pasuuni). Molemmille sivuille oli oma työryhmä. Kun kylkilaudoitus oli valmis rakennettiin kansipalkit ja kansi. Lopuksi rakennettiin kajuutat, hytit yms.Rakennuspaikalla oli myös paja, jossa taottiin naulat ja raudat sekä saha.

Vesille lasku

Vesille lasku oli suuri juhla. Kylän asukkaat tulivat rannalle, viina tarjottiin ja tanssittiin. Vesille laskun jälkeen paikalle saapui laivan miehistö, joka takiloi laivan. Usein oli kiire, talvi teki tuloaan (vakuutusyhtiöt korottivat vakuutusmaksut 1 lokakuuta riskien takia). Ensimmäinen lasti oli usein koivupuuta Merikarvialta Tukholmaan.

 

 

Esimerkkejä erilaisista työkohteista

PUUN TAIVUTTAMINEN

Laudat asetetaan "pasuuniin" ja aukko suljetaan kosteilla rievuilla. Vedellä täytetyn astian alle laitetaan tuli ja lämmin vesihöyry johdetaan laatikkoon. Laudat lämpenevät ja kostuvat siten, että niitä voidaan taivuttaa. Lämmitysaika riippuu puutavaran koosta. Lauta otetaan ulos laatikosta ja taivutetaan toivottuun muotoon.
Pasuuni voi näyttää miltä tahansa, periaate on tärkeä. Ne rakennettiin mistä tahansa käsillä olevasta materiaalista Laivanrakennusmestarit eivät käyttäneet malleja, ammattitaito ja kokemus antoivat oikean muodon.

Pasuuni

 

 
 

 

RIVEÄMINEN

Riveäminen on tärkeä osa laivanrakennusta, sillä riveys jäykistää laivan rungon sen lisäksi, että se tiivistää saumat.

Työkaluja riveämiseen

Rivenuijia (vas.) ja riverautoja

 

 

Laivaa rivetään lyömällä tervattua hamppua riveraudalla ja -nuijalla lankkujen väliin. Riveäminen on kovaa työtä: työvälineet ovat raskaita ja työasento on yleensä hyvin epämukava. Laivassa on yleensä noin 3000 metriä saumaa ja yhden metrin riveämiseen ammattilaisella menee noin tunti. Saman ihmisen olisi hyvä rivetä koko sauma keulasta perään, jolloin siitä tulee mahdollisimman tasainen. Ennen riveämistä hamppurive selvitetään tasaiseksi ja sopivan paksuiseksi (noin peukalon mittaiseksi). Sen jälkeen hamppua työnnetään ohuella riveraudalla saumaan siten, että säikeet ovat poikittain sauman suuntaan nähden.

 

Tervarive

 

Piki

Laudoitus

 

vvvvvvvvvvvvvvvvvvv

 

Seuraavaksi rive lyödään tiukkaan sisään leveämmän raudan ja suuren rivenuijan avulla. Rivekerroksia laitetaan kunnes noin kolmen tuuman sauma on riittävän täynnä. Lopuksi saumaan laitetaan sulatettua pikeä, joka jähmettyy hamppuriveen suojaksi. Pikikerroksen paksuus on yleensä yhtä suurikuin sauman leveys. Ajan kuluessa rive pehmenee ja kostuu. Silloin piki otetaan pois ja saumaan lyödään uutta rivettä.

COH & HHT

Museossa on mahdollisuus kokeilla riveämistä itse.

 


| Sisältö | tausta | laivat | rakentajat | rakennus | näyttely | mallit | kirjallisuus ja linkit | vieraskirja |

Sähköposti henrik.teir@kolumbus.fi